sunnuntai 22. elokuuta 2010

Tulppaaneja ja juustoja

Viimeksi lupasin, että tällä kertaa kerron teille Amsterdamin-matkamme herkutteluhetkistä. Tänään muistin kuitenkin, että minun piti ensin kertoa hieman ostoksista. Ruokaan pääsemme kyllä postauksen lopuksi.

Koska Hollanti on ihan oikea kukkamaa, myös Amsterdamissa on kukkatori, Bloemenmarkt. Sieltä löytyikin kukkia joka makuun, kuten myös tulppaaninsipuleita, joita toimme tuliaisiksi.



Elävissä tulppaaneissa on se ongelma, ettei niitä voi kauhean helposti reissunalle ostaa kotiin viemisiksi. Onneksi nokkelat hollantilaiset ovat keksineet ratkaisun tähänkin ongelmaan – tarjolla oli myös puisia tulppaaneja. Alberto heittäytyi romanttiseksi ja osti minulle niitä kimpullisen, jossa oli yksi jokaista väriä. Alberto totesi, että puinen kimppu myös kestää paljon kauemmin kuin aidot kukkaset.



Kukkatorilla tapasimme myös hauskoja koiria laukuissa, joihin saattoi istuttaa kukkasia.



Alberto sai jo kotomaassa hyvän vinkin hyvästä levykaupasta, ja täytyy myöntää, että kyllä tässä Concerto-nimisessä putiikissa olikin levyjä vähintään kahden karhun tarpeisiin.



Paitsi kukkatori, Amsterdamissa tuntui olevan toreja myös muihin tarpeisiin. Waterloopleinmarkt myi ihan todellakin ihan kaikkea. Siellä oli vanhoja esineitä, huiveja, laukkuja, afrikkalaista käsityötaidetta…



Hauska tuttavuus oli tämä hevosen ja polkupyörän yhdistelmä. Ehkäpä tällaisella kulkupelillä saa yhdistettyä hevoskyydin ja pyöräilyn parhaat puolet.



Albert Cuypmarkt tarjosi myös monenlaista ostettavaa. Tassuttelimme kojujen välistä tosin melko nopeasti, koska tori oli menossa kiinni piakkoin, kun saavuimme sinne.



Jonkin ison eläimen kallon ehdimme kuitenkin bongata. Emme alkaneet silti neuvotella sen hinnasta.



Albert Cuypmarkt tarjosi myös paljon suuhunpantavaa. Emme voineet vastustaa kiusausta, kun näimme isoja juustopaloja parilla eurolla.



Niin, koska Hollanti on myös juustomaa, katsoimme parhaaksi etsiä juustoja paitsi torilta, myös loistavasta juustokaupasta nimeltä De Kaaskamer.



Jos valtavat juustotahkot kaupan ulkopuolella tekivät jo melkoisen vaikutuksen, hämmennyimme vielä enemmän astuttuamme sisään kauppaan. Yritimme epätoivoisesti valita juustopaljoudesta jotain tuliaisiksi.



Lopulta onnistuimme ilmeisesti aivan hyvin, koska juustot maistuivat herkullisilta. Tosin liikaa herkullisia juustoja oli myös jätettävä kauppaan.

Emme eläneet kuitenkaan koko matkaamme pelkillä juustoilla vaan kokeilimme myös monenmoista ravintolaruokaa. Surinamilais-kiinalainen ravintola Kam Yin ihastutti meitä, koska siellä oli tarjolla monenlaista etnistä ruokaa edulliseen hintaan ja palvelu oli nopeaa. Alberto ihastui erityisesti indonesialaiseen keittoon, joka tarjoiltiin pienen riisilautasen kera. Emme kuitenkaan päässeet selville siitä, mitä tikkuranskalaisten näköiset keitossa uivat suupalat olivat.



Ravintolassa oli tarjolla monenlaisia liha-annoksia paistettujen nuudelien kera. Tässä annoksessa on kanaa.



Minä kokeilin mm. rotia, joka on surinamilainen ruoka. Annoksen mukana tuli iso leipä, ja kupin pohjalta löytyi lihaakin, vaikkei sitä kuvassa näy.



Kokeiltavien ruokien listalle päätyi ehdottomasti rijsttafel, riisipöytä, joka on jonkinlainen indonesialais-hollantilainen keksintö. Se sisältää valtavan määrän erilaisia ruokalajeja. Me nautimme rijsttafeln Cilubang-nimisessä indonesialaisessa ravintolassa, jossa palvelu oli todella ystävällistä ja jota voimme suositella lämpimästi. Ruokaa oli paljon, mutta siitä ei jäänyt ähky olo. Monenlaisia makuja riitti.



Lopuksi saatte vielä vinkin kioskiruokaan. Amsterdamissa ollaan innostuneita ranskalaisista – tai oikeastaan belgialaisista – perunoista. Niitä syödään majoneesin ja monenlaisten muunlaisten kastikkeiden kera tötteröstä. Hauska välipala, etten sanoisi.



Alberto on luvannut avata Amsterdamin ruokamaisemaa vielä hieman enemmän omassa blogissaan.

- - -

Tulips and cheese

Holland is well-known for being a country of flowers, so it is hardly surprising that there is also bloemenmarkt, a flower market, in Amsterdam, too. There were a myriad of flowers and plants available and we bought some tulip bulbs as souvenirs. Alberto also got romantic and bought a bunch of wooden tulips. He wisely thought that wooden flowers will last longer and can be brought back home easier than the natural ones.

Alberto’s friend recommended Concerto record store as a good place to look for new and second-hand records and gotta admit that there was more than enough in their selection to satisfy the needs of two music loving bears.

Amsterdam is also famous for its flea markets. We managed to check out two of them, the Waterloopleinmarkt and Albert Cuypmarkt. Both of them were carrying all kinds of goodies and then some. We couldn’t resist the temptation but ended up buying a few inexpensive but excellent cheeses from Albert Cuypmarkt to be enjoyed with some red wine in our hotel room at the end of the day.

We also visited De Kaaskamer, a special and famous cheese shop to buy some cheeses to be taken home. There were more than 200 different cheeses available, so making up our minds about what to buy was not too easy. With the benefit of a bit of hindsight, we managed this gargantuan task rather well as all cheeses turned out to be delicious when tasted back at home.

Amsterdam is a meeting point of many various cuisines and we didn’t hesite to take advantage of the plethora of supply. One place we found out to be very good – and inexpensive - was the chinese-surinamese restaurant Kam Yin. We had nice Indonesian chicken soup, fried noodles with meat and even some roti there.

Another local specialty definitely worth trying out is the rijsttafel – a rice table that consists of many small side dishes served with rice. We tried it out in an Indonesian restaurant called Cilubang – a place we can warmly recommend due to its prompt and frienly service.

There was also no escaping the popular Dutch lunch option, the French – or actually Belgian – fries. We bought our fries from the famous Vlaams Frites Huis and enjoyed them properly with various sauces and mayo.

Alberto has promised to elaborate our Dutch culinary adventures in his own blog, too, so stay tuned for more detailed reports of Kam Yin and Cilubang there.

Ei kommentteja: