Pitkäperjantain aamuna heräsin keittiöstä kuuluvaan kolinaan. Riensin tutkimaan, mistä oli kyse, ja löysin Alberton ja Viivin, joka oli yltä päältä jauhon peitossa.
- Olimme leipomassa rustiikkisämpylöitä aamupalaksi, kun Viivi kaatoi vahingossa jauhopussin päälleen, hätäili Alberto.
Kiikutin Viivin oitis kylpyyn Alberton jäädessä siivoilemaan sotkua keittiössä. Mutta sotkusta viis, sillä sämpylät olivat herkullisia. Alberto oli hankkinut niihin myös suussasulavat täytteet: lammasta, mozzarellaa ja vaikka mitä!
Eikä leipominen loppunut perjantaihin. Lauantaina Alberto valmisti pizzaa! Koska sushikalaa oli hieman jäänyt yli, Alberto täytti ensimmäisen pizzan lohella. Toisessa pizzassa oli täytteenä puolestaan sieniä.
- Pitää välillä kokeilla näitä yhden täytteen pizzojakin, hän totesi.
Kokeilu ei todellakaan ollut hullumpi.
Kun pääsimme varsinaisiin pääsiäispäiviin, pienet suklaamunat oli jo syöty.
- Minulla on vielä yksi pääsiäismuna piilossa, Alberto sanoi ja meni keittiöön.
Sieltä hän palasi valtava pääsiäismuna mukanaan. Olin melkein sanoa, että sellainen oli kerrassaan liioittelua, mutten viitsinyt, sillä Viivi näytti olevan rusetillisesta pääsiäismunasta aivan innoissaan.
- Ja kun munista on ollut nyt hieman pulaa, päätin olla vaikeuttamatta tilannetta ja hankin vain yhden, Alberto vielä lisäsi.
Lopulta pääsimme myös perinteisempiin pääsiäisruokiin. Söimme siis lammasta. Alberto oli paistanut sen parilalla ja tehnyt seuraksi punaviinikastiketta, lohkoperunoita ja uunikasviksia. Vallan maittavaa, kun alkupalanakin oli hauska kreikkalaishenkinen antipastovalikoima!
Syöty siis on. Mutta kävimme sentään jonkin verran ulkonakin ja näimme kevään ensimmäisen leskenlehden – tai itse asiassa leskenlehdet. Ehkäpä talvi alkaa tosiaan jäädä taakse.
Seuraavalla kerralla julkaisemme lupaamani arvonnan. Jaksakaa odottaa vielä hieman.
- - -
English translation coming soon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti