Viime torstaina oli jälleen aika mennä kuuntelemaan elävää musiikkia. Olimme Alberton kanssa jo pitkään ihmetelleet, miksi Jenni Vartiainen ei koskaan esiinny Lutakossa, joten kun saimme tietää, että hän on tulossa sinne keikalle, ostimme heti liput. Ja hyvinhän Jenni sopi Lutakkoonkin - meno keikalla oli vauhdikasta alusta alkaen.
Minä sain nautiskella musiikista, kun Alberto napsi valokuvia. Oma suosikkini Jenni-kuvista oli tämä:
Lauantaina pääsimmekin toisenlaisiin tunnelmiin. Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran salilla järjestettiin Keskiaikaiset kestit, ja kuinkas ollakaan, Alberto oli saanut harteilleen tapahtumajärjestäjän viitan. Toki hänellä oli oivallisia apureita, mutta ainakin minusta näytti, että hän piti kokonaisuuden lankoja vahvasti tassuissaan.
Tapahtumassa oli tietenkin miekkailuseuran näytöksiä. Ensin seuran herrasmiehet esittelivät, kuinka keskiajalla käytettiin jousta.
Nähtävästi asiaa oli harjoiteltu, sillä ainakin minun nähdäkseni nuolet osuivat huomattavan lähelle maalitaulun keskiosaa. Näyttää siltä, että ampujat itse eivät kuitenkaan kaikilta osin olleet tyytyväisiä tulokseensa.
Koska Alberto oli järjestämässä tapahtumaa, oli selvää, että kestit olivat muonituksenkin osalta oivalliset. Keittiöpuuhiin kelpuutettiin vain osaamisen aatelia, ja siksi kestivieraat saivat nauttia mm. herkullisista paahdetuista manteleista ja näistä kalapiirakoista, joiden sisällä oli lohta ja puolikas kananmuna.
Kestiannokseen kuului haudutettuja juureksia ja Alberton leipomaa luostarileipää sekä valinnan mukaan joko karitsankyljys, savusilakoita tai bratwursti. Minä valitsin tietenkin karitsaa, koska vesi herahti kielelle jo kun näin Alberton marinoivan sitä kotosalla. Annoksen keralla join oivallista minttujuomaa.
Ruuan jälkeen jaksoikin katsastaa miekkailuesityksen. Siinä oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittämiin. Kaikki eivät vielä olleet oppineet, ettei vastustajalle kannata kääntää selkäänsä...
Saimme kuulla miekkojen kalsketta...
... ja nähdä, kuinka tehokas ase miekka on. Onneksi näytöksessä katkottiin vain lötköpötköjä.
Illan lopuksi saimme vielä kuulla keskiaikaista musiikkia - eihän sitä muutoin mistään kunnon kesteistä voisi puhuakaan. Kestikansalle esiintyi Ancient Bear Cult, joka soitti sekä vanhaa tuotantoaan että uuden levynsä Sammalikossa kappaleita. Keikka olikin juuri tuon uuden levyn julkistamiskeikka.
Ancient Bear Cult soittaa tietenkin muinaisia soittimia. Tässä Jarkko vasemmalla soittaa domraa ja Ilkka oikealla bouzoukia.
Yksi mielenkiintoisimmista soittimista oli kuitenkin erhu, joka on yhtyeen nettisivujen mukaan kaksikielinen kiinalainen viulu. Minulle tulivat Kiinaakin enemmän Japanin geishat mieleen, kun näin soitinta soitettavan. Tässä kuvassa Päivi soittaa erhua ja takana näkyy myös Tapio, jonka repertuaariin kuuluu mm. kampiliira.
Keskiaikaiset kestit onnistuivat mainiosti, ja ainakin minä toivon, että sellaiset järjestettäisiin toistekin. Onneksi Alberto hykerteli tapahtuman jälkeen siihen malliin, että toiveeni saattaa hyvinkin toteutua.
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kaikin puolin onnistunut tapahtuma, niin ruoka kuin näytöksetkin ja musiikki oli todella viihdyttävää ja oli jännittävää nähdä ja kuulla sellaisia soittimia, joita ei tiennyt olevan olemassakaan, tällaista lisää, terveisin Vanha Harmaapäänalle muoreineen
Lähetä kommentti