- Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu? hän kysyi. - Miksi Viivi on sotkeutunut lankaan?
- Olen lähdössä Titityy-lankakaupan neuletapaamiseen, minä selitin. - Piti kaivaa esiin tämä kauan kesken ollut neule. Viivi tuli auttamaan langan selvittelyssä.
Alberto vaikutti ymmärtävän selitykseni.
Viikko sitten Titityy todellakin järjesti koko päivän kestävän neuletapaamisen Toivolan Vanhalla Pihalla, jossa lankakauppakin sijaitsee. Päivän ohjelma löytyi hauskasti liitutauluun kirjoitettuna.
Pihalle oli neulojia varten pystytetty iso teltta, jossa saattoi neuloa myös sateen sattuessa. Paikalle oli tietenkin saapunut paljon tuttuja Jyväskylästä, mutta osa neulojista oli tullut monenkin tunnin ajomatkan takaa.
Pihalle oli saapunut myös useita lankamyyjiä. Minä kävin tietenkin ihastelemassa myös Titityyn kaupan värikkäitä lankahyllyjä. Ostoksilla käyminen tässä kaupassa on vaikeaa, sillä värin valitseminen kaikista ihanista vaihtoehdoista ei ole koskaan helppoa.
Neuletapaamispäivän kunniaksi ihania pitsihuiveja suunnitteleva Heidi Alander oli tuonut mallikappaleensa Titityyn kauppaan näytille. Tämä olikin mukavaa, sillä itse olin juuri aloittanut neuloa kuvassa olevaa punaista huivia nimeltään Peipponen. Oma huivini on Louhittaren Luolan Väinämöinen-langan väristä Magenta. Reunimmaiseen pitsiin laitan todennäköisesti jotain muuta väriä, koska Magentaa minulla on vain yhden vyyhdin verran.
Neulomisen ja lankojen ihailun lomassa oli mukava käydä kahvilla - tai oikeastaan neuloa kahvikupposen ääressä - Kahvila Muiston ulkopöydässä. Vanhan Toivolan Pihan kahviosta saa maukasta Manhattan-kakkua, jota syödessä voi tietenkin myös muistella New Yorkia.
Neljältä oli vuorossa muotinäytös, jossa esiteltiin Vanhan Toivolan Pihan yrittäjien tuotteita. Mukana olivat mm. Kimperi ja Design Pylsy. Muotinäytöskään ei tietenkään estänyt ihmisiä neulomasta, vaan katsomossa heiluivat puikot kovaa tahtia koko ohjelmanumeron ajan.
Neulonnan lomassa piti välillä tassutella ja ihastella pihan kukkaistutuksia.
Illan päätteeksi neulontaa sai vielä jatkaa livemusiikin tahdissa. Tamperelainen Laura Moisio oli tullut keikkailemaan käsityöihmisten iloksi. Hän kertoi itsekin vitsaillen neuloneensa melkein kaksi työtä valmiiksi. Keikka oli mitä mainioin pääte neulontapäivälle siitä huolimatta, että ajoittain satoi niin kovaa, että kottikärryssä ollut miksauslaite piti siirtää turvaan. Enpä olekaan ennen yhtä aikaa sekä kuunnellut keikkaa että neulonut teltassa, kun sataa kaatamalla.
Kiitos Lauralle mukavasta keikasta ja Titityylle neulemiitin järjestämisestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti