keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Ensimmäinen maisti Isosta Omenasta

Terveisiä Broadwayn ja 94. kadun kulmasta!



Koska minulla tuli tämän vuoden syntymäpäivänä täysiä kymmeniä täyteen, ajattelin, että voisin juhlistaa ajankohtaa hieman tavallista enemmän. Ja koska Albertokin vietti syntymäpäivänsä ulkomailla, minäkin halusin tehdä saman.

Olemme siis Alberton kanssa tassutelleet jo muutaman päivän New Yorkissa. Saavuimme lauantaina 16. päivä, ja koska kaupungin irlantilaissyntyiset olivat aloittaneet Pyhän Patrickinsa päivän vieton hieman etuajassa, päätimme yhtyä juhlintaan.

Suuntasimme siis hotellimme lähellä Upper West Sidella sijaitsevaan irlantilaisbaariin, josta löytyi menoa ja meininkiä. Alakerrassa soitti U2-coverbändi Ultraviolet, joka kylläkin soitti enimmäkseen aivan muuta kuin U2:n biisejä. Se ei kuitenkaan tunnelmaa haitannut. Ihmiset tanssivat innoissaan, ja minäkin otin heistä mallia.



Seuraavana aamuna tajusimme, että New Yorkissa pitää toimia newyorkilaisten tavoin, mikäli mielii saada aamupalaa. Koska kiireiset kaupunkilaiset yleensä nauttivat aamupalansa kahvilassa tai dinerissa, päätimme mekin marssia aivan hotellimme vieressä sijaitsevaan 94 Corner Cafehen.



Aamupalaksi maistui munakas, jolla pärjäsikin pitkälle päivään.



Vaikka Manhattan on täynnä nähtävää, aloitimme New Yorkiin tutustumisen kuitenkin Brooklynista. Viikonloppuisin auki olevalla Brooklyn Flealla oli nimittäin tarpeen pistäytyä. Kirpputori löytyi korkeasta rakennuksesta, joka toimi ennen pankkina.



Rakennus oli sisältä valtavan hieno! Entinen pankkisali marmoreineen ja ilmeisesti mosaiikki-kattoineen muistutti enemmän katedraalia kuin rahalaitosta. Ja myyjiä oli levittäytynyt ympäri rakennusta. Kaikki oli esillä kauniisti, ja myynnissä oli myös hassuja esineitä, kuten magic lanternin kuvatauluja tai Cosmopolitan-lehti vuodelta 1950.



Sitten löysimme Hazel Villagen pöydän, jolla oli rivissä sympaattisia kavereita. Eräs pesukarhuista halusi lähteä mukaamme. Ostimme hänelle lisäksi balettiasun, jottei hänen tarvitse olla alasti.



Alakerran entisestä pankkiholvista löytyi vanhan tavaran myyjien lisäksi myös aivan mahtava food garden, jossa oli tarjolla vaikka mitä paikallisia herkkuja makunautintoja etsivälle karhulle. Kun näin, että myynnissä oli ostereita kappaleittain, ostin Albertolle ja itselleni yhden kullekin. Se olikin elämäni ensimmäinen osteri, eikä sinänsä pitäisi olla yllätys, että pidin sitä herkullisena. Kehuin myyjällekin, että pidän kaikesta, mikä tulee merestä. Olin siis ollut aivan turhaan ennakkoluuloinen ostereita kohtaan.



Paitsi osterit, söimme Alberton kanssa annokset hummeria mac & cheesen kera. Hassuinta oli, että annoksen päälle laitettu juusto sulatettiin kaasupolttimella. Alberto suunnitteli melkein heti hankkivansa laitteen meille kotiin, mutta onneksi sain hieman toppuuteltua häntä.



Emme jääneet myöskään ilman jälkiruokaa. Brooklyn Flealta sai nimittäin myös macaron-leivoksia. Ostimmekin Alberton kanssa kuusi pikkuleivosta, joilla sitten herkuttelimme hotellilla.



Kirpputorin jälkeen kävelimme Brooklyn Bridge Parkiin East Riverin rannalle. Vaikka rakastankin kaikkea pienimuotoista, oli pakko saada itsestä tällainen kuva:



Puistosta näimme myös Vapaudenpatsaan.
- Ai se onkin noin pieni, Alberto päivitteli.
- Mutta rakas Alberto, sehän on kilometrien päässä, minä vain totesin siihen.



Vaikka oli kylmähkö ilma, olisimme mielellämme kokeilleet rannassa olevan Brooklyn Ice Cream Factoryn jäätelöä. Ikävä kyllä paikka oli korjausten takia kiinni.



Rannasta näimme myös komean Brooklynin sillan.Tällä kertaa päätimme kuitenkin tassutella metroasemalle ja ajaa metrolla takaisin Manhattanille, vaikka sillalta olisikin varmasti nähnyt kaikkea mielenkiintoista.



Ensimmäinen kokonainen New Yorkin -päivämme oli varsin onnistunut. Hotellilla ihastelimme vielä kirpputoriostoksiamme. Pesukarhu sai nimekseen Michelle presidentti Obaman vaimon mukaan. Alberto puolestaan teki levylöytöjä sekä perunalastuhankintoja. Kuvassa ovat myös mainitsemani kuusi macaron-leivosta.



Pari seuraavaa päivää on kulunut enimmäkseen taiteen parissa, mutta siitä kerron lisää seuraavalla kerralla.

- - -

First taste of the Big Apple

As I reached round years on my birthday this year, I thought that a bit more prominent celebration was due. As Alberto celebrated his birthday on a foreign soil last autumn, I decided to do the same. This time our holiday adventure took us all the way over the big water to the lively city of New York.

We arrived in the evening of March 16th and found that the Irish people of NYC had already started their St. Patrick's Day bash, so we followed the lead and went to an Irish pub near our hotel on the Upper West Side to see some action. The U2 tribute band Ultraviolet was providing live music downstairs - playing mostly something else than U2 songs, though. People didn't seem to mind the unorthodox repertoire but kept cheering and dancing so enthusiastically that I had no choice but join the ball.

On the next morning we figured out that while in New York, one needs to do as the locals do - at least what comes to the breakfast. The busy NYC people eat their breakfast in cafes and diners and so did we. An omelet in a nearby 94 Corner Café kept us going nicely until the lunch time.

While there was a lot to see on Manhattan alone, we started our exploration of NYC from Brooklyn. There is a popular flea market there on the weekends and we decided to see if we could find some good bargains there. The flea market was located in an old and luxurious building that had earlier hosted a bank. The main hall with its marble and decorated ceiling resembled more a cathedral than a monetary institution.

The great hall was stuffed with tables full of all kinds of goods. Everything was presented impeccably and there were lots of rather rare things for sale, like slides for a magic lantern or an issue of the Cosmopolitan magazine from the year 1950. We also found the Hazel Village table with a bunch of sympathetic animal dolls. One of the raccoons wanted to come with us and we bought her a ballet dress so that she didn't need leave naked.

We proceeded downstairs and found more stuff for sale and a lovely food garden with all sorts of food to satisfy the appetite of two epicurean bears. We tasted oysters for the first time in our lives and found them very good - but then again, we have always liked the sea food, haven't we? We also had some lobster with mac & cheese as a lunch and bought some macaron biscuits to be enjoyed later at the hotel.

From the flea market we continued to the Brooklyn Bridge Park on the bank of the East River to see the famous silhouette of Manhattan. We also saw the Statue of Liberty which prompted Alberto to comment:
- It looks so small...
- Oh dear Alberto, of course it does because it is so far away from here, I replied.

Even if it was a bit windy and cold, we would like to have tasted the ice cream of the nearby Brooklyn Ice Cream Factory but too bad their establishment was closed due to the renovations. We were also already too tired to cross the Brooklyn Bridge to get back to Manhattan and took the subway train instead.

Our first day in New York had been rather successful and we were quite satisfied with our flea market purchases when we were sorting them out back at the hotel. The raccoon girl was christened as Michelle according to president Obama's wife, Alberto was excited about the records he had bought and the tasty macaron biscuits were quickly gone.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huu!! Vai on ihan Amerikkaan on nallet lähteneet. Hienon näköistä, vaikka onkin hieman harmaahkoa. Satoiko matkalla?
t. Saimi

Alberto Orso kirjoitti...

Hei Saimi!

Keli vaihteli New Yorkissa kovastikin, mutta sadetta ei tullut kuin kerran lumena ja kerran vetenä.