maanantai 6. huhtikuuta 2015

Lammasta ja kätkettyjä munia

Lampaansyönti on ehdottomasti parhaita pääsiäisperinteitä, joten tänä pääsiäisenä päätimme keskittyä siihen oikein kunnolla. Ensimmäiseksi paistettavaksi pääsivät Pienikankaalta Toivolan Vanhalla Pihalla ostetut lampaan lapapalat. Niinpä pitkäperjantai oli meille melkoista juhlaa. Lammas oli erityisen mureaa ja maukasta.



Lauantaina kävimme Keski-Suomen museossa katsomassa Ihmeitätekevä Jumalanäiti -ikoninäyttelyn. Samaisen museon viimekeväinen Pyhä Georgios -ikoneita esittelevä näyttely oli mielenkiintoinen, mutta tällä kertaa ikoneita oli yli kymmenkertainen määrä ja olin mennä päästäni pyörälle, kun yritin saada niistä mahdollisimman paljon irti. Onneksi lauantaina oli myös ikonimaalari Jyrki Poudan esittely, jossa saimme kuulla näyttelyn eri ikonityypeistä ja niiden historiasta. Näyttelyssä olikin ikoneita 1500-1600-luvuilta alkaen.

Aion kirjoittaa näyttelystä myöhemmin lisää, mutta säästän sen siihen, kun olen ensi lauantaina käynyt kuuntelemassa kaksi museolla järjestettävää ikoneihin liittyvää luentoa. Silloin minulla on mahdollisuus katsoa myös itse näyttelyä uudemman kerran. Näyttely on auki 12.4. saakka, joten kaikkien, jotka ovat siitä yhtään kiinnostuneita, kannattaa tassutella tällä viikolla ehdottomasti Keski-Suomen museolle.



Lampaansyönti jatkui sunnuntaina, kun vaari-Orso kutsui meidät kylään syömään valmistamaansa lampaanviulua. Lammas oli herkullista, ja aihetta olikin, sillä sen valmistaminen oli aiheuttanut vaari-Orsolle melkoista vaivaa: viulua oli pitänyt voidella vartin välein koko neljän tunnin paistamisen ajan.



Koska lampaan lisäksi myös munat kuuluvat pääsiäiseen, söimme ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna täytettyjä munanpuolikkaita. Reseptimme oli yksinkertainen. Munat keitettiin ja halkaistiin. Keltuaiset otettiin talteen ja niihin sekoitettiin ruohosipulituorejuustoa ja savulohta. Mausteeksi ei tarvittu pippurin lisäksi muuta. Munanpuolikkaat täytettiin tulokseksi saadulla mössöllä ja päälle ripoteltiin silputtua ruohosipulia. Tällainen pääsiäisaamupala oli varsin herkullinen.



Pääsiäinen jatkuikin heti aamupalan jälkeen muna-aiheisena. Freija ja Victoria ilmestyivät nimittäin ovellemme munakorin kanssa.
- Me järjestämme Viiville munajahdin, Freija selitti. - Viivin pitää löytää asuntoonne piilotetut suklaamunat!
Oletin, että tyttöjen olisi ensin pitänyt piilottaa munat, mutta Victoria vakuutti, että he olivat jo järjestäneet asian. Mietin mielessäni, kuinka monta munaa olisi enää jäljellä, jos Alberto olisi sattunut löytämään ne piiloistaan jo ennen tyttöjen saapumista. Huoleni kuitenkin haihtui, kun näin Alberton kasvoilla virnistyksen - hän taisi olla juonessa mukana. Siitä kieli sekin, että ensimmäinen muna löytyi salin pöydältä ja että se todellakin oli säilynyt siinä joutumatta Alberton syömäksi.



Salista tytöt jatkoivat Viivin kanssa keittiöön. Viivi kurkisteli innokkaana pöydän alle, mutta sieltä ei löytynyt yhtään suklaamunaa. Lopulta Victoria ja Freija ohjasivat Viivin hieman lähemmäksi koiriemme ruokakuppeja ja seuraava muna löytyi.



Sitten oli makuuhuoneen vuoro. Viivi halusi ehdottomasti kurkistaa kaappiin, mutta sieltäkään ei löytynyt suklaamunan suklaamunaa. Onneksi tytöt olivat tarkkoina ja ohjasivat Viivin munien luo ennen kuin Chili ehti pistää ne poskeensa. Sängyn alta löytyi kokonaista kaksi suklaamunaa!



Viimeisenä huoneena munajahdissa oli kylpyhuone. Siellä Viivi sai kokea todellista löytämisen iloa. Hän osasi heti kurkistaa ensiapulaatikkoon, jonne kaksi viimeistä munaa oli piilotettu.



Kun tytöt ja Viivi tulivat esittelemään täyttä munakoria, päätin tarjota heille palkkioksi hienosta jahdista mehua ja pääsiäiskakkua. Suklaamunat syötiin tietenkin myös.



Niin, ja vielä kerran söimme myös lammasta. Jäljellä olivat lampaankyljykset, jotka Alberto maistoi erinomaisesti ja grillasi meille toisen pääsiäispäivän kunniaksi - kiitoksia vain kovasti Hartolan Vuorenkylään ystävillemme, joiden lammasfarmilta maukas liha oli peräisin. Kyljysten keralla söimme vihreitä papuja ja rosmariiniperunoita.



Lopuksi vielä pieni tiedotus niille, jotka odottavat viikonloppuna päättyneen arvonnan tuloksia. Älkää olko huolissanne, tulokset julkaistaan pian.

1 kommentti:

Hurmioitunut kirjoitti...

Hei, tule ihmeessä huikkaamaan blogini puolelle, kunhan kirjoitat näyttelystä. En itse pääse tällä kertaa valitettavasti kuuntelemaan lauantain ikoniluentoja, joten olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi sekä luennoista että näyttelystä! :)