- Alberto-setä, sinullahan on elokuvakamera? Victoria kysyi heti ovesta sisään päästyään.
- Itse asiassa minulla on niitä useampiakin... Alberto vastasi hieman hämillään.
- Me halutaan tehdä elokuva! Voisitko kuvata sen meille? Freija touhotti innoissaan.
- Jahas, minkähänlaisesta projektista oikein mahtaa olla kyse? uteli Alberto jo hieman kiinnostuneena.
Kävi ilmi, että tytöt olivat saaneet koulusta tehtäväksi lukea jonkin klassikkokirjan. Freijan isosiskojen Gootin ja Tin kirjahyllystä he olivat löytäneet Bram Stokerin Draculan ja innostuneet siitä niin valtavasti, että halusivat nyt tehdä elokuvan sen pohjalta, vaikka kouluprojektiksi riittikin kirjan lukeminen.
Lapset olisivat halunneet aloittaa kuvaukset kirjan pohjalta saman tien, mutta Alberto kuitenkin toppuutteli heitä:
- Emme voi kuvata suoraan kirjan pohjalta, vaan meillä pitää olla ensiksi kunnollinen käsikirjoitus. Käsikirjoituksesta näemme paremmin, minkälaisia kohtauksia meidän pitää kuvata ja mitä kaikkea rekvisiittaa tarvitaan.
Alberton poskilla oli jo innostuksen puna, ja minäkin aloin kiinnostua Victorian ja Freijan elokuvasta, joten tarjouduin auttamaan heitä käsikirjoituksen laatimisessa - onhan minulla jonkin verran aiempaa kokemusta dramatisoinnista.
- Dracula on niin laaja teos, ettei meillä ole ikävä kyllä resursseja filmata ihan koko tarinaa, selitin tytöille. - Meidän pitää siis ensiksi sovittaa tarina sellaiseksi, että selviämme siitä kengännauhabudjetilla. Etsimme tarinasta tärkeimmät henkilöt, tapahtumat ja teemat. Karsimme kaiken ylimääräisen pois, sillä käsikirjoituksen on hyvä olla tiivis ja iskevä. Elokuvaan ei saa tulla tyhjäkäyntiä, vaan jokaisella mukaan otetulla asialla pitää olla merkitystä.
- Mutta kun siinä tapahtuu niin paljon kaikkia hienoja juttuja niin monessa paikassa ja useille henkilöille, voivotteli Victoria.
- Ei hätää, me voimme siirtää tapahtumia paikasta toiseen sekä poistaa ja yhdistellä henkilöhahmoja - tai tarvittaessa jopa luoda kokonaan uusia.
- Jättetrevligt! hihkuivat Victoria ja Freija yhteen ääneen.
Ryhdyimme siis tuumasta toimeen. Koska Victoria ja Freija olivat niin innoissaan kirjan nuorista neideistä Minasta ja Lucysta, päätimme kertoa tarinan näiden näkökulmasta. Victoria ja Freija oivalsivat heti, mitä kirjan sovittaminen elokuvaksi tarkoittaa – heitä ei turhaan alkuteos kahlinnut.
- Voisivatko Mina ja Lucy olla prinsessoita, jotka asuvat siellä Draculan linnassa? kysyi Victoria.
- Jaa, miksipä ei, minä vastasin. - Silloin voimme sijoittaa useampia kohtauksia tapahtumaan itse linnassa ja säästää samalla lavastekustannuksissa.
- Voisiko siinä olla myös fantasia- tai unijakso, jossa olisi yksisarvinen? kysyi puolestaan Alberto.
- Sinä olet ihan höpsö, rakkaani! Tämä on sovitus Bram Stokerin tarinasta, ei Philip K. Dickin, minä vastasin.
Laadimme käsikirjoituksesta useita versioita ja luimme niitä välillä keskenämme ääneen, jotta näkisimme, mikä toimii ja mikä ei ja kuinka pitkiä kohtauksista oli tulossa. Käsikirjoituksen lopullisessa versiossa prinsessat Mina ja Lucy muuttavat asumaan uuteen linnaan, jonka kellarissa majailee paikan entinen isäntä Kreivi Dracula. Tarinan lopussa prinsessat onnistuvat kukistamaan Draculan krusifiksia näyttämällä.
Olimme varsin tyytyväisiä käsikirjoitukseemme. Se oli kompakti, eikä sisältänyt turhaa imelyyttä tai jaarittelua. Jokainen kohtaus vei tapahtumia eteenpäin. Seuraava suuri urakka olisi lavastuksen ja puvustuksen suunnittelu sekä valmistaminen.
- - -
Making a movie, part 1 – From an idea to a script
It was a few months ago when the daughter of our neighbours, Victoria Björnhufvud, and her friend Freya were knocking at our door anxiously. We first thought they were coming to play with Vivian but it soon turned out that they actually had some business with Alberto.
- Uncle Alberto, do you have a movie camera? asked Victoria immediately when they were let in.
- Actually I have quite a few of them... was Alberto's shy answer.
- We want to make a movie! Can you shoot it for us?
- What kind of a project are you talking about? asked Alberto with growing interest.
We found out that the girls were expected to read some classic novel for their literary class at school. They had found Bram Stoker's Dracula from the bookshelf of Freya's sisters Goth and Tic and got so excited about it that they wanted to make a movie of their own based on the book.
The kids would have like to start to shoot the film immediately but Alberto was pulling the brake:
- We can't just go on and shoot without having a screenplay first. We need the script to see what kind of scenes we need to shoot and what kind of locations, sets and props we need.
Alberto was getting excited, too, and I found my own interest emerging as well. It didn't take long until I volunteered to help the girls with the script as I do have some previous experience on dramatisation.
- Dracula is such an epic novel that unfortunately we do not have resources to cover the whole story with the shoe-string budget we have. Therefore we have to adapt the story by figuring out what are its essential themes, plot development and characters. Then we need to cut away anything else as the script must be tight – there shall be no idle moments in our movie and every detail must have substantial meaning.
- But there are so many cool things happening in many places and to many people, lamented Victoria.
- No worry, dear, we can change things to happen in different places, remove and merge characters and even invent new ones, if we need, I comforted her.
So far so good. As Victoria and Freya were so excited about Mina and Lucy, the young ladies of the story, we decided to tell the story from their point of view. It didn't take long for Victoria and Freya to learn the trade of adapting a story for a script – they were soon setting themselves free from the original.
- Could Mina and Lucy be princesses who are living in the Castle Dracula? they asked.
- Well, why not, I replied. - In that case we can write more scenes to take place in the castle itself which means we can cut corners by using the same set most of the time.
- Could there also be a fantasy or dream sequence with an unicorn? suggested Alberto.
- My dear, you are just hopeless! This is an adaptation of a novel by Bram Stoker, not by Philip K. Dick, I answered.
We wrote several drafts of the screenplay over the next few weeks and held reading sessions every now and then in order to see how things were developing, what did work and what not and how long the scenes were. In the final version of the script the princesses Mina and Lucy move in to the castle where its ex-landlord, Count Dracula, is still lodging in the basement. At the end of the story princesses manage to vanquish the Count by showing him a crucifix.
We were very proud of our script. It was compact and every scene was carrying the story onwards. The next big thing waiting for us would be the production design and pre-production.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti