- Joko nyt aletaan kuvata, Alberto-setä?
- Voi lapset, ennen kuvaamista meidän pitää vielä valita näyttelijät, hankkia kaikki tarpeisto ja puvustus, etsiä kuvauspaikka, rakentaa lavasteet ja laatia kuvausaikataulu, vastasi Alberto.
Koska tehtävää oli paljon, päätimme jakaa työt niin, että kaikilla olisi omat tehtävänsä tuotannonsuunnittelussa. Kuvauspaikan löytäminen vaikutti ensiksi haasteelliselta, kunnes mieleeni juolahti mainio ajatus:
- Voisimme rakentaa Draculan linnan lavasteet ullakolle, kunhan vain ensiksi siivoamme siellä!
- Hyvä idea, komppasi Alberto. – Minulta puolestaan löytyy kilometrikaupalla matkoillamme kuvaamaani arkistofilmiä, josta saamme ulkokuvat linnasta.
- Jättetrevligt! hihkaisivat Victoria ja Freija jälleen.
Näyttelijöiden valinnasta keskustelimme pitkään ja päädyimme siihen, että Victoria ja Freija esittävät prinsessoita ja Alberto kiinnitetään Draculan osaan – hänellä kun on entuudestaan autenttinen Dracula-kostyymi viittoineen.
Lavasteiden ja pukujen osalta saimme onneksemme apua Freijan isosiskoilta Gootilta ja Tiltä. Goot ja Ti opiskelevat arkkitehdeiksi, joten lavasteiden suunnittelu sujui heiltä tassun käänteessä. Koska budjettimme oli rajallinen, jouduimme tosin hetken pohtimaan, mistä materiaalista lavasteet rakennetaan. Ongelma ratkesi, kun Victorian isä Magnus Björnhufvud toi työpaikaltaan valtavan ison palan roskiin heitettyä pahvia. Lavasteiden rakentaminen jäikin lopulta Alberton ja herra Björnhufvudin huoleksi - Freija tosin toimi työnjohtajana siskoiltaan saamansa ohjeistuksen turvin.
Goot ja Ti ovat myös taitavia vaatesuunnittelijoita ja ompelijoita, joten Victoria Björnhufvudin suurisuuntaisten puvustusvisioiden toteuttaminen ei ollut heille järin vaikeaa.
- Katsokaa! Piirsin kuvan siitä, millainen asu prinsessalla pitää olla, Victoria selitti tohkeissaan.
- Ja kruunusta näkyykin olevan erityisen tarkka kuva, Goot totesi hymyillen.
- Tottakai, Victoria sanoi vakavana. - Ei prinsessan kruunu voi olla millainen tahansa.
Kun lapset valmistivat pukuja Gootin ja Tin kanssa, minä laadin listan kaikesta tarvitsemastamme rekvisiitasta ja suoritin sitten hankintoja sen mukaan. Krusifikseja meiltä katolisilta karhuilta löytyi ihan omasta takaa, ja onnistuin hankkimaan vähän käytetyn arkun Draculalle pikkurahalla kirpputorilta. Goot ja Ti auttoivat minua korjaamaan pienet kulumat arkun kannessa ja vuoraamaan sen uudella punaisella satiinilla.
Tuotannonsuunnittelun vaativin tehtävä oli kuitenkin kuvausaikataulun ja -suunnitelman laatiminen. Tiesimme, ettemme voineet käyttää kuvaamiseen kovinkaan montaa päivää, joten meidän piti hyvin tarkkaan suunnitella, mitä minäkin päivänä kuvattaisiin sen mukaan, millainen aikataulu kenelläkin oli.
- Kävisikö tämä keskiviikkoilta? Alberto ehdotti.
- Meillä on silloin juhannussalon rakennusta, Victoria totesi.
- Entäs seuraava päivä?
- Minulla on silloin lasimaalauskurssi, Freija sanoi.
- Entäs sitten tämä päivä? Alberto sanoi osoittaen tassullaan kalenteria.
- Rakkaani, se on juhannus, minä vastasin.
Onneksi onnistuimme lopulta sovittamaan kaiken tarvittavan yhdelle pitkälle viikonlopulle, jolloin kaikilla työryhmäläisillä oli sopivasti vapaata. Varasimme varmuuden vuoksi vielä yhden päivän myöhemmin mahdollisia uudelleenottoja ja lisäkuvauksia varten.
Tarvittavasta tekniikasta huolehtimisen uskoimme tietenkin Albertolle, joka käyttikin monta päivää studiossaan koluamiseen ja sen pohtimiseen, millä kameralla kuvaisimme ja mikä olisi paras mikrofoni hunttiäänen tallentamiseen.
- Voisimme kuvata elokuvan Techniscope-tekniikalla 2-perf 35mm:n filmille, jolloin säästämme 50% filmikuluissa ja saamme suoraan melko autenttista Hammer Filmin laajakuvatyyliä, pohti Alberto.
Tytöt eivät kuitenkaan osanneet päättää, haluavatko he mieluummin vanhan mustavalkoisen elokuvan vai Hammerin goottilaisempaa tunnelmaa, joten päädyimme kuvaamaan super16mm-filmille open matte -tekniikalla, jolloin voimme jälkituotannossa rajata kuvan haluamallamme tavalla.
- - -
Making a movie, part 2 – Production design
Once the script was completed, Victoria and Freya were keen to proceed to the principal photography immediately:
- Can we start shooting now, Uncle Alberto?
- Look, children, we still have a lot to do before we can start shooting. We need to define the shooting schedule, cast the actors, find the locations, build the set and prepare the costumes and props, replied Alberto.
As there indeed were so many things to do, we decided to divide the labor of production design so that everyone had a task of her or his own to take care of. Finding the suitable location appeared to be quite challenging first, until I got an idea:
- We could build the set of the Castle Dracula in our attic! We need to clean up there a bit first, though…
- That’s a great idea, agreed Alberto. – As for the exterior shots of the castle we can use some archive footage I have shot on our travels.
We had long discussions about the casting until we settled with having Victoria and Freya as the princesses and Alberto as Dracula – he got the part because he already happened to have an authentic-looking Dracula costume with a cloak.
We were lucky to get help with the sets and costumes from Freya’s sisters Goth and Tic. They are studying architecture so it didn’t take them long to come up with the set design. As our budget was very tight, finding the building material for the set proved to be somewhat troublesome at first. The problem was solved by Victoria’s father Magnus Björnhufvud who brought a huge piece of cardboard he had rescued from the recycle bin at his work place. Magnus also ended up building the set with Alberto. Freya was overlooking their work according to the instructions she had received from her sisters.
Goth and Tic are also capable fashion designers and dressmakers, so they were the key resource to realize Victoria’s grandiose visions about the costumes:
- Look, I draw a picture of the princess’ dress for you to consider, Victoria said when she handed the sketch.
- I see that there is a very detailed picture of the crown, said Goth smiling after studying the drawing.
- But of course, the crown of a princess can’t be just like anything, Victoria replied.
While the girls were creating the costumes with Goth and Tic, I made the list of all props we need and began to search for them. As Catholic bears we did of course have a few crucifixes already and I also managed to purchase almost a brand new coffin for Count Dracula with a bargain price from a second-hand shop. Goth and Tic helped me to fix a few marks of wear and tear on it and re-attire it with red velvet.
The most demanding task in production design was coming up with the shooting plan and schedule. We knew that we could afford only a few days for the principal photography so we needed to plan ahead very carefully what to shoot and when. With a little bit of luck and adjustments we finally managed to fit the whole shoot around one pro-longed weekend. We also planned one extra day a bit later on for shooting pick-up and additional footage if needed.
Alberto was assigned to take care of all required technical aspects of the production. He spent quite a few days in his studio sorting out equipment and figuring out what to use to capture the sight and sound.
- We could shoot with Techniscope system using 2-perf 35mm film. That way we can save 50% on film-stock expenses and get authentic Hammer Film widescreen look and film, he calculated for us.
The girls, however, couldn’t make up their minds about whether they wanted an old-fashioned black and white movie or Hammer’s more gothic style, so we ended up shooting with super16mm in open-matte in order to retain free paws for cropping and grading the image in the post-production.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti