Chili ja chilit

Alberto on pitänyt hyvää huolta tiikerimme ruokatarpeista. Itse asiassa hieman liiankin hyvää – tänään hän oli ottanut kaikki lihat, mitä meillä oli, ja kerännyt ne tarjottimelle tiikeriä varten. Olin juuri pilkkomassa chiliä, mutta onneksi ehdin väliin:

- Aiotko sinä syöttää tuon kaiken tiikerille? kysyin.
- No kun se kerjää niin hellyttävästi… oli Alberton puolustus.



Juuri silloin keittiöstä kuului kaamea kolaus! Syöksyimme Alberton kanssa katsomaan ja näimme, että chilit olivat yltympäriinsä. Chihuahuamme Chili oli riehunut keittiössä.



Chili oli innoissaan ehtinyt popsia monta chiliä, ja eipä aikaakaan, kun se oli lipittänyt tyhjäksi paitsi oman vesikuppinsa myös kaikkien muidenkin lemmikkiemme vesikupit. Alberto kantoi hädissään Chilille lisää vettä ämpärillä.



Chili joi antaumuksella, mutta on vaikea sanoa, oliko vedestä mitään hyötyä, sillä sehän saattaa vain voimistaa chilin poltetta suussa. Mutta millä ihmeellä saisimme tuon pienen koiran kuriin?

- - -

Alberto is taking a good care of our little tiger – actually sometimes too good care. One day he was about to give all our meat for the tiger to eat and I had to nag him about it. While we were discussing about it, there was an awful noise from the kitchen. We hurried there quickly and discovered that our chihuahua, Chili, had torn down the chilis I was about to slice and ate most of them. It is hardly surprising that after a short while Chili had emptied his cup of water – and actually the cups of our other pets, too. Alberto tried to help by carrying more water for Chili with a bucket. Oh dear, what shall we do with that little doggy?