Etsimässä kevään merkkejä

Olen kovin ihastellut sitä, kuinka muissa blogeissa on kuvia kevään ensi kukkasista ja muista mukavista kevään merkeistä. Täällä Keski-Suomessa kevät tulee kuitenkin sen verran myöhemmin kuin etelämpänä, että kärsimättömyys saattaa alkaa vallata mielen ennen kuin ensimmäiset leskenlehdet nousevat maasta.

No, olemme olleet myös hieman kiireisiä, mutta tänään Alberto sai houkuteltua minut ulos, koska oli niin aurinkoistakin. Lähdimme siis lähimaastoon.

Metsässä oli vielä melko paljon lunta. Toisaalta sitä oli tänä talvena niin paljon, että aika paljon sitä on ehtinyt sulaakin.



Veden ääreltä lumi oli ehtinyt sulaa paremmin, mutta toisaalta jää ei ollut vielä aivan lähtenyt järven päältä. Saa nähdä, tulevatko tutut joutsenet taas pesimään näihin maisemiin.



Ja sitten: leskenlehti!



Leskenlehti löytyi aivan vanhan harmaapäänallen ja hänen muorinsa kodin lähistöltä, ja kuinkas ollakaan heidän takapihallaan oli lisääkin kukkasia.



Krookuksetkin ovat kauniita, vaikka leskenlehdissä on jotain sympaattisempaa – ne kun ovat ihan aitoja luonnonkukkia.

Linnut lauleskelivat myös jo innokkaasti. Aivan kodin nurkalta löytyi taitava laulaja, jonka Alberto ikuisti kuvaan. Vanha harmaapäänalle voikin sitten tunnistaa linnun. Se lienee helppoa sen amerikantaivaanvuohen jälkeen.



Ulkoilun jälkeen söimme helposti valmistettavaa ruokaa. Löysimme kaupasta omituisia lohinakkeja. Niiden kanssa lämmitimme valmiita röstiperunoita. Hyvin maistui.



- - -

Quest for Spring

I have been keen on reading about the first flowers and other signs of spring reported by other bloggers. Here in Central Finland the spring is advancing much slower pace than in the southern part of the country and impatience is creeping in when the coltsfeet let wait for themselves.

Today Alberto managed to lure me to join him for a little walk. The day was bright and we did a little tour around in the neighborhood. There was still rather large amount of snow in the woods but that’s hardly surprising as there was so much snow this winter – it doesn’t melt away in a blink of an eye. The snow around the shore of the nearby lake had disappeared, though, even if a thin layer of ice was still covering the water. It would be nice if the swans were nesting here again this year.

We were finally able to find a colstfoot in the backyard of Old Grey Bear and his missus. There we other flowers, too. Alberto was also able to photograph a robin that was singing his heart out not so far away from our doorstep.

After a stint outside a dinner of salmon sausages and potato Rösti was very welcome.