Jouluvieraita

Sukulaisemme Italiasta – minun veljeni Sergio ja sisareni Maria sekä Alberton serkku Roberto perheineen – tulivat jälleen viettämään joulua kanssamme. Siksi meidän olikin siivottava perusteellisesti…

Jätimme vessan siivouksen viimeiseksi, ja siinä vaiheessa olimmekin jo aika poikki.
- Selviätkö sen maton kanssa? lattiaa moppaava Alberto kysyi, kun yritin viedä käärittyä kylpyhuoneenmattoa tampattavaksi.
- Kyllä kyllä, vastasin, mutta katso, ettei Viivi pääse kurkkimaan ensiapulaatikkoon. Niin, ja pupu voi jatkaa lavuaarin parissa, kunhan on pyyhkinyt pytyn.



Sitten vieraat saapuivat! Tällä kertaa olimme erityisen iloissamme siitä, että Roberto oli saapunut koko perheensä kanssa – vaimo Giovannakin oli malttanut jättää pitopalvelunsa muiden osaaviin tassuihin. Lapset Vittorio ja Giulia olivat vallan innoissaan tavatessaan Viivin. Tosin Vittorio näytti heti siltä, että aikoo opettaa Viiville tuhmuuksia. Viivi puolestaan innostui valtavasti huomatessaan, että Vittoriolla on samanlainen lelu kuin hänellä itsellään. Mutta missä viipyivät Sergio ja Maria? Olivatko he jääneet jumiin lentokentälle lumivuorien vuoksi?



Alberto otti heti sahan ja Roberton mukaansa ja lähti metsään.
- Sano heti, kun näet sopivan kuusen, Alberto selitti Robertolle innoissaan.
- Ah, mainio maa tämä Suomi, kun kuusen voi hakea itse metsästä, Roberto riemuitsi.
- Noo, itse asiassa on tätä kuusenkaatoa hieman rajoitettu, mutten usko sen koskevan karhuja, Alberto totesi tyytyväinen ilme naamallaan.



Alberto ja Roberto saapuivat hieman epäilyttävältä kuusenhakureissultaan joka tapauksessa komea kuusi mukanaan. Koristelin kuusen lasten kanssa. Viivi kiipesi vikkelästi uudelle tuolilleen, jotta yltti ripustamaan palloja kuuseen.



Giovanna toi mukanaan ihania italialaisia herkkuja! Saimme aitoa panettonea, bresaolaa sekä tulista napolilaista makkaraa.



Alberto sen sijaan päätti selvittää Giovannalle perusteellisesti, kuinka suomalainen joulukinkku valmistetaan. Lopulta nämä kaksi vertailivat harmaasuolatun kinkun, prosciutto cotton ja prosciutto crudon makuja varsin kiivaaseen mutta ystävällismieliseen äänensävyyn.



Lapset olivat sen sijaan kiinnostuneempia uudesta jouluseimestämme, jonka löysimme yllättäen Tukholman Gamla stanista.



Maria ja Sergio olivat tosiaan jääneet jumiin lentokenttäongelmien vuoksi. Onneksi he ehtivät kuitenkin perille juuri ennen kuin Joulupukki saapui. Viivi sai heti kaksi pakettia. Niin, ja Robertolta jäi Joulupukki näkemättä, sillä hän oli juuri lähtenyt viemään lyhdettä linnuille, kun Pukki ilmaantui…



Tapaninpäivänä kävimme hieman katsomassa kaupunkia. Käsityön museon ikkunassa oli jälleen sukulaisia vaikka minkälaisella mitalla. Heitä olivat sinne tuoneet Suomen nukketaiteilijat.



Osa nalleista leipoi pipareita, osa laski pylleröiden mäkeä.



Myös makkaraa paistettiin, ja lumiukkokin oli rakennettu.



Sokoksen jouluikkunassa oli puolestaan tonttuja. Ja jos tarkkaan katsotte, voitte nähdä heidän takanaan myös joitakin kaukaisia sukulaisiamme.



P.S. Kiitokset myös Lohjan suuntaan joulukortista – postia on aina niin mukava saada!

- - -

Christmas guests

The usual suspects rounded up at our home for Christmas again – my brother Sergio, my sister Maria and Alberto’s cousin Roberto with his family. Before they arrived, there were a lot of cleaning up to do!

- Can you manage with that carpet, asked Alberto when I was taking the last carpet out.
- Oh, no problem, just make sure Vivian is not opening that first aid kit!

We managed to get everything done just before Roberto and his family arrived. This time even Roberto’s wife Giovanna was with them – usually she’s too busy with her catering business at this time of year to leave their home in Southern Italy. So nice to meet her again after so many years! Their kids, Giulia and Vittorio were so happy to finally meet Vivian – and Vivian was excited to find out that Vittorio had similar toy as she did.

But where were Maria and Sergio? We began to get a bit worried if they could make it because so many flights were cancelled due to the heavy snow in Central European airports.

Alberto and Roberto went to look for a Christmas tree from the nearby woods. Roberto find it interesting that one could actually go and pick up a tree all by himself. Alberto explained that it was actually forbidden but according to his understanding, as usual, the ban didn’t concern bears. Legal or not, they did find a nice tree for me and the kids to decorate.

Giovanna had brought some delicious Italian goodies for the Christmas dinner: a panettone, some bresaola and a picante salsiccia sausage. Alberto in his turn prived Giovanna to the secrets of how to prepare a proper Finnish Christmas ham. This promted a heated discussion about the relative merits of Finnish way to prepare ham versus traditional Italian prosciutto cotto and crudo.

Meanwhile I was setting up our new nativity scene with the children. We found this scene from a shop in Gamla stan, Stockholm.

Maria and Sergio had indeed been delayed by the weather conditions but fortunately they were able to make it to our home just before it was time for the visit of the Father Christmas. Too bad Roberto missed him as he was taking some food for the yardbirds just when Mr. Santa arrived…

On the Boxing Day we went to see the downtown. There were many nicely decorated windows there and we spent long time admiring them.