maanantai 31. elokuuta 2015

Hämeenlinnan helteessä

Reilu viikko sitten Hämeenlinnassa järjestettiin jälleen kerran keskiaikamarkkinat. Itse suuntasin kolmipäiväiseen tapahtumaan lauantaina ystäväni kanssa. Alberto oli paikalla perjantaista sunnuntaihin, sillä hän oli tällä kertaa esiintymässä tapahtumassa Finnhirdin hevosjoukoissa. Alberto oli tietenkin kovin kiireinen, mutta olin onnellinen siitä, ettei hän nousisi itse hevosen selkään, joten uskalsin tulla paikalle kohtuullisen leppoisin mielin.



Koska sää oli todella komea - jopa liiankin lämmin näin karvaisen karhun makuun - paikalla oli tavaton määrä ihmisiä. Mutta oli heille katseltavaakin. Musiikista vastasi mm. Tarukki.



Paikalla viihtyivät niin ihmiset kuin karhutkin - sekä sudenkorennot.
- Tuo on vähän outo ja vaivalloisen näköinen tapa viettää keskiaikatapahtumaa, minä ajattelin nähdessäni kaksi sudenkorentoa ruokapöytien läheisyydessä.
Totuus ehkä kuitenkin oli, etteivät sudenkorennot tainneet olla erityisen kiinnostuneita keskiajasta.



Myyntikojuja oli valtava määrä ja niissä oli myynnissä kaikenlaisia kauniita käsitöitä, kuten myös selkäpiitä karmivia.,,



Itse ostin punaisen kaulakorun Korumetsän kojusta. Minulla on jo aiemmin ostettu Korumetsän turkoosi kaulakoru, mutta en voinut vastustaa kiusausta hankkia toinenkin kaulankaunistaja, kun näin korujen ihanat kuviot ja värit.



Syksystä ei ollut lämpötilan suhteen tietoakaan. Kasvit Vankilamuseon pihalla olivat kuitenkin jo jotain muuta kuin juhannuspyhien niittykukkia. Mutta kauniita nämäkin kukkaset olivat.



Sitten oli Alberton esityksen aika. Mutta kukas kentän laidalla huutelikaan? Katleena Hannuntytär, johon olemme törmänneet keskiaikatapahtumissa aiemminkin. Mielestäni Alberto pärjäsi huutokisassa Katleenaa vastaan oikein mainiosti.



Sitten alkoi kilpailu Lagerta Punaisen miekasta. Kilpailijoista ylivoimaisesti sekopäisin oli Krummi Myöhätaisto, joka otti osaa kilpaan Kisi Ikikäynnin selässä.



Toinen kilpailijoista oli Routa Sudensurma, jonka ratsu Rökkvi Raivoravi on ehkä omapäisin viikinkiratsu kautta aikain - se lienee myös ainoa hevonen, joka on onnistunut pakenemaan Hämeenlinnan naisvankilasta. Siitä huolimatta Routa onnistui halkaisemaan melonin varsin näyttävästi.



Yllätyskilpailijana kisaan laukkasi Mielitty Papintytär, jonka ratsu Geisla Vaskisalama oli kilpailun ylivoimaisesti nopein.



Auringonpaahteessa hikeä valuva Alberto juonsi ja tuomaroi show'n. Kauhukseni hän oli myös lupautunut temppuun, josta ei ollut kertonut minulle mitään. Hän piti hampaissaan rengasta, jonka ohi ratsastava Krummi sitten poimi aseellaan Alberton kuonoa viistäen. Huhhuh! Pidättelin hengitystäni, mutta onneksi Alberto selvisi tempusta yhtenä kappaleena.

Kuka sitten voitti Lagerta Punaisen miekan? Itse asiassa kaksikin kilpailijaa. Finnhird esiintyi nimittäin lauantaina kaksikin kertaa. Eikä tässä show'ssa taida oikeasti edes olla tärkeintä se, kuka voittaa, vaan kunnon show.

Ei kommentteja: