torstai 17. joulukuuta 2009

Tapasimme miehiä matkalla Damaskokseen

Alberto on ollut viime aikoina kiireinen ja viettänyt Lutakossa enemmän aikaa kuin kotona. Lauantaina hänellä oli tärkeä äänitystehtävä. Minä en ymmärrä kovin paljon live-äänittämisestä, mutta sen verran olen oppinut, että siihen kuuluu soundcheckissa käyminen ja että mukaan pitää ottaa monenlaisia härpäkkeitä.

Tällä kertaa Lutakossa esiintyivät Tie Damaskokseen -kiertueellaan Matti Johannes Koivu, Jarkko Martikainen ja Kauko Röyhkä. Alberto pakkasi matkaan kelanauhurinsa, valtavan määrän erilaisia johtoja ja muutaman mikrofonin, jotta keikka saataisiin asiallisesti purkkiin.

Paikan päällä Lutakossa Alberto aprikoi ensiksi, kannattaisiko keikka äänittää lavalta käsin, mutta päätyi kuitenkin lopulta kytkemään nauhurin salin puolella miksauspöytään. Lutakon miksauspöytä on monimutkainen vekotin, joten Alberto oli kiitollinen saadessaan apua kiertueen tekniikasta vastaavalta Nuuskalta ja Lutakon äänimieheltä Hannulta.



Kaiken säätämisen jälkeen Alberto ehti myös vaihtaa kuulumiset ystävänsä Jarkon kanssa ja suunnitella hieman tulevia projekteja.



Itse keikka oli varsin mukava kokemus. Käymme Alberton kanssa aika paljon massiivisilla rock-keikoilla, joissa on kaikenlaista näyttävää pyrotekniikasta alkaen. Siksi onkin kiva nähdä, että yhtä mieleenpainuvan kokemuksen voivat synnyttää pelkkä mies ja kitara. Kun artistilla on tarina kerrottavanaan ja hän tietää, kuinka se pitää kertoa, ihmiset kuuntelevat, eikä erikoistehosteita tarvita. Minulle jäi keikasta hyvä mieli – ja onneksi se on nyt Alberton arkistossa, joten voin palata siihen myöhemminkin.



- - -

Meeting Men on the Road to Damascus

Alberto has been very busy lately with his various projects. On Saturday he had an important recording duty when Matti Johannes Koivu, Jarkko Martikainen and Kauko Röyhkä stopped at Lutakko on their On the Road to Damascus tour. Alberto packed up his reel-to-reel tape deck, tons of all kinds of cables and a few microphones and headed for the soundcheck.

This time he decided to record from the front-of-house soundboard. He was very grateful for the entourage’s and venue’s sound technicians who helped him to make the proper connections. When everything was set up for immortalizing the evening’s show for the posterity, Alberto had some time to chat with his friend Jarkko and plan some mutual future projects with him.

The gig itself was great. We often attend huge rock concerts with massive stage spectacles but it is nice to see that also a sole man and a guitar can create an unforgettable experience. When the artist has a story to tell and he knows how to tell it, people do listen and there is no need for fireworks and such. I am happy that a recording of this show is now safely stored in Alberto’s archives.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa minulle aivan uusi sana tämä "härpäke", mutta minä en paljon äänittelekään kuten Alberto, vai liekö sitten näitä uusia nykysanoja. Muuten näyttää se miksauspöytäkin sen verran monimutkaiselta, että on minun parempi pysyäkin pois äänityshommista, annetaan Alberton hoitaa niin tulee paremmin asia hoidettua. Näyttää Jarkkokin olevan äänittäjään ihan tyytyväinen

Joulunalisterveisin

Vanha harmaapäänalle