tiistai 10. helmikuuta 2009

Kirjallisuusharrastusta ja suolakurkkujen taistelu

Viime viikonloppuna oli Jyväskylässä Vanhan kirjan talvi, tilaisuus, jossa myydään vanhoja ja jonkin verran uusiakin kirjoja. Lähdimme sinne Alberton kanssa, koska pidämme molemmat niin kovin lukemisesta mutta myös siksi, että siellä oli kirjailijavieraana Sofi Oksanen.

Istuimme Alberton kanssa eturivissä kuuntelemassa, kun Sofi kertoi virolaisesta vastarinnasta. Se oli hyvin mielenkiintoista, varsinkin tarina Suomeen loikanneista runoista.



Olen jo jokin aika sitten lukenut Sofin Puhdistus-kirjan. Se oli hyvin vaikuttava. Ihmisillä voi olla kamalia kohtaloita, ja ihmiset voivat tehdä kamalia toisilleen. Sofi osaa kuvata pieniä asioita kauniisti ja kirjoittaa suoraan silloin kun se on tarpeen. Uskomatonta, mutta Sofin kertomana jaksaa tosiaan seurata vaikka monta sivua kärpästä tai sitä, kuinka valmistetaan hilloa. Kurkkujen säilöminen on saanut ihmisiä oikein kyselemään Sofilta ohjetta oikein erikoishyviin hapankurkkuihin. Ohje löytyy Sofin muistikirjasta. Mutta voisivatko nuo kurkut olla yhtä hyviä kuin vanhan harmaapäänallen muorin valkosipulikurkut?

Sofi Oksanen oli kovin piiritetty Vanhan kirjan talvessa, sillä ihmiset olivat kantaneet kirjoja mukanaan hänen signeerattavakseen. Minä sain signeerauksen jo viime kevään kirjamessuilla ja olin nyt siitä aika ylpeä.



Vanhan kirjan talvessa puhui myös Mari Mörö, jonka esitys antoi paljon ajattelemisen aihetta. Nyt tiedän, kuinka valita romaania varten aihe, jossa on tarpeeksi pureskeltavaa ja joka pysyy riittävän pitkään kiinnostavana. Eihän sitä tiedä, jos tällainen blogia pitävä karhu innostuisi joskus kirjoittamaan ihan tosissaan. Suuri kiitos siis myös Mari Mörölle esitelmästä.

P.S. Ostin tilaisuudesta Hannele Klemettilän Keskiajan julmuus -teoksen. Uskallan lukea sen, koska se väittää paljastavansa, ettei keskiaika ollutkaan niin julmaa kuin olen pikkukarhusta saakka pelännyt.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

aika kivaa luultavasti. Niemisten Talvikin piti käydä siellä, mutta Esko oli töissä. oletko saanut Kalevalan loppuun,Olivia

t:saimi

Olivia Orso kirjoitti...

Hei Saimi!

Olen lukenut Kalevalan aiemmin ihan loppuun asti, mutta sen kirjan tarinoita voi lukea monta kertaa. Siitä on myös hyviä erilaisia versioita, esimerkiksi Suomen lasten Kalevala ja Koirien Kalevala, jossa on tehty tarinoihin välillä hassuja muutoksia. Koirien Kalevalassa on myös aika hauska Hiiden hirvi. :)

Anonyymi kirjoitti...

Mamma mia! Missä on Nalle-Kalevala?