Alberton suklaakiusaus

Victoria Björnhufvud kävi heti aamuaikaisella meillä virpomassa ja esittelemässä virpomispalkkaansa - valtaisaa pääsiäismunasaalista. Victorian lähdettyä Alberto muuttui jollain lailla levottomaksi.

Puuhailin keittiössä, kun yhtäkkiä kuulin ulko-oven avautuvan. Syöksyin ovelle. Siellä Alberto seisoi huivi päässään ja virpomavitsoja käsissään.



- Mitä ihmettä? minä kysyin hämmästyneenä.
- Ajattelin, että jos meillekin vähän suklaata… Alberto vastasi.
- Voi rakas Alberto, kyllä sinä taidat olla liian vanha virpomaan, minä sanoin. - Jää kotiin, niin keitetään teetä ja syödään kakkua.

Tämä ehdotus sai Alberton perumaan virpomisaikeensa. Täytynee kuitenkin hankkia hänelle pääsiäiseksi suklaamunia, jottei hän jää aivan ilman.



Hyvää pääsiäisen odotusta kaikille!

- - -

Sweet temptation of Alberto

Here in Finland they have a sweet tradition for the Palm Sunday: children dress themselves as little witches and roam the neighborhood, spreading happiness and good fortune with the slips of willow – and get rewarded with sweets. We got our share of this tradition when Victoria Björnhufvud visited us in the morning and showed us a huge basket full of sweets she had got already.

Alberto seemed somewhat uneasy after Victoria had left. I was busying myself in the kitchen when I heard that he went out. I hurried to the door and managed to catch him on the veranda. Alberto had tied a scarf around his head and had a few slips in his hand.

- What on earth are you doing? I asked him.
- I thought that I could get some sweets for us, too… was his shy answer.
- Oh dear Alberto, I think you are a tad too old for that. How about staying home with me for some tea and cake?

This offer was good enough to turn Alberto’s head. However, I have to make sure we have some sweets for the Easter so that he doesn’t get any more funny ideas.