Juhlia kerrakseen

Eilisaamuna alkoi heti tapahtua kummia. Ovelle koputettiin ja kun menin avaamaan, oven takaa löytyivät Victoria ja Freija sekä Victorian vanhemmat Ingrid ja Magnus Björnhufvud, joka kantoi vanhaa televisiota.
- Me tulimme näyttämään Viiville kuninkaalliset häät, Victoria täsmensi.
- No niin tietenkin, minä ajattelin mutten sanonut mitään, sillä olin itsekin valmistautunut häihin kirjomalla tyynyn, jossa oli Britannian lipulla koristettu sydän.



Televisio asetettiin sopivalle paikalle ja lapset asettuivat jo ajoissa sen eteen. Viivi ei täysin ymmärtänyt, mistä on kyse, mutta vaikutti silti innostuneelta.

Juuri häiden parhaalla hetkellä Alberto tassutteli saliin.
- Ne pussaavat! Freija huusi.
- Mitä ihmettä? Miksi Victorialla on sinun huntusi? Alberto kysyi minulta.
- Lapset katsovat Williamin ja Katen häitä, minä selitin. – He tarvitsevat rekvisiittaa.
Alberto nyökkäsi hyväksyvästi. Ja täytyy myöntää, että Victorialla ja Freijalla oli rekvisiittaa aivan omasta takaakin. He olivat tuoneet mukanaan Britannian lippuja sekä kruunun Freijalle.
- Minä matkin sitten isona tuota hääpukua! Victoria julisti.



Vaikka minä olen vieläkin häätunnelmissa, aloitimme tänään vapun vieton ajoissa, sillä minä ja Alberto suuntaamme itse asiassa saman tien Turkuun. Mutta pitihän sitä vappuhuiskaa ehtiä heiluttaa kotona hieman ennen reissua.



Hyvää vappua kaikille!

- - -

A house full of celebration

Yesterday morning got started with a twist. There was knocking at the door and when I opened it, I discovered Victoria and Freya with Victoria's parents Ingrid and Magnus Björnhufvud. Magnus was carrying an old TV set.

- We came to watch the royal wedding with Vivian, Victoria explained.
- Well of course, I thought, but didn't say anything as I was similarly excited about the wedding. I had even embroidered a pillow with the Union Jack within a heart motif to commemorate the event.

The television was positioned in the prime place in our living room and the children gathered anxiously in front of it, even if Vivian didn't completely understand what the fuss was all about. Just when the wedding celebration reached its climax with the official royal kiss, Alberto walked in.

- What on earth Victoria is doing with your bridal veil? he asked.
- The kids are watching the wedding and they need some props, I said.

Victoria and Freya had taken good care of the props on their own, as they had brought a crown for Freya and some miniature flags for us to wave.

Even if I am still enchanted by the wedding, we started an early celebration of the May Day this morning. We had to do this as we are heading for Turku today but still wanted to have some traditional May Day fun at home first.

Happy May Day for everyone!

Pääsiäinen meni syömiseksi

Alberto intoutui pääsiäisen kunniaksi kokkailemaan herkkuja. Jo kiirastorstaina hän heilui keittiössä hieman salaperäisenä, ja tuloksena oli aivan uusi kokeilu: anjovista ja kapriksia pappardelle-pastan kera.



Pitkänäperjantaina Alberto intoutui myös leipomaan sämpylöitä – Ennio Morriconen musiikin tahdissa tietenkin. Arvasin, että jotain hyvää on luvassa, kun Alberto raahasi levysoittimen keittiöön ja tutut Morricone-sävelmät alkoivat soida. Menin kurkistamaan keittiön ovelle ja löysin Alberton kokkihatussaan.
- Täällähän tuoksuu ihan rustiikkisämpylöille, sanoin.
- Kärsivällisyyttä, vaimoni, Alberto vastasi. - Näitä ei ole vielä paistettu.



Rustiikkisämpylöistä tuli herkullisen näköisiä. Maistoimme niitä oitis, ja makukin oli kohdillaan!



Kun Alberto kerran oli lämmittänyt uunin sämpylöitä varten, hän päätti samantien leipoa pizzaa. Kaapista löytyi tarvikkeita kolmeen herkkupizzaan: Frutti di mareen, pääsiäisen valkoiseen pizzaan, jossa oli herkkusieniä, parmankinkkua, artisokkaa ja kapriksia sekä Alberton suosikkiin, Pizza Romanaan, jossa oli anjovista ja kapriksia.



Lauantaina oli viimein aika avata grillikausi. Alberto viritteli pihalle tulet vaari-Orson kanssa ja paistoi kaikille halukkaille bratwurstia, riistamakkaraa sekä valkosipulilla ja sinihomejuustolla maustettua grillimakkaraa.



Sitten koittikin Viivin ensimmäinen pääsiäinen. Annoimme pikku-Viivinkin valvoa, jotta hän sai kuunnella paavin johtamaa pääsiäisyön messua Vatikaanista. Tosin Viivi ei juuri paavista piitannut, sillä häntä hämmensi enemmän jättimäinen muna, jonka olimme hänelle pääsiäiseksi hankkineet. No, ehkäpä me Alberton kanssa hieman liioittelimme ostaessamme munan, joka oli melkein yhtä iso kuin Viivi. Ongelma ratkesi kuitenkin, kun Alberto vihjasi Viiville munan olevan suklaata…



Pääsiäismunia riitti onneksi minulle ja Albertollekin. Olin tänä vuonna varmistanut, ettei Alberton tarvitse lähteä hankkimaan suklaata virpomalla, niin kuin hän vuosi sitten yritti.



Sunnuntaina herkkujen syöminen vain jatkui. Alberto kasasi pöytään lammasta, kalkkunaa, salamia, kesäkurpitsaa, munakoisoa, paprikaa, valkosipulitäytteisiä oliiveja, artisokkaa, marinoituja herkkusieniä, punaviinikastiketta, minttuhyytelöä… Onneksi olimme kutsuneet vanhan harmaapäänallen muorin meille syömään, sillä itse emme olisi jaksaneet kaikkea. Olisimme kutsunut vanhan harmaapäänallen itsensäkin, mutta hän oli meren rannalla tarkkailemassa, mitä lintuja Suomeen lentelee.



Toisena pääsiäispäivänä päätimme lähteä kuvaamaan hieman kevään merkkejä. Tässäpä siis näette leskenlehden:



Itse asiassa leskenlehden löytäminen ei ollutkaan niin helppo tehtävä. Olimme Alberton kanssa hieman ihmeissämme siitä, minne kaikki leskenlehdet ovat kadonneet, mutta onneksi löysimme tämän kuvauskelpoisen yksilön.

Krookuksia ei sen sijaan tarvinnut kaukaa hakea, sillä niitä löytyi kotipihasta.



Kukkaisaa kevättä kaikille!

- - -

Eating the Easter

This year Alberto really got carried way with his cooking during the four days of the Easter celebration, starting already on Thursday with brand new recipe for Pappardelle egg pasta with anchovies and capers.

On Good Friday I noticed him carrying his gramophone into the kitchen – this is always a promising sign because it means he will make something extraordinary good. When the tunes of famous Ennio Morricone spaghetti western soundtracks started to sound from the kitchen, I dared to peek in to see what was going on. Alberto was making his delicious rustic rolls and I got taste them straight from the oven.

As the oven was already heated, Alberto decided to make some pizza as well. There were just enough ingredients in our cupboard for three pizzas: a pizza frutti di mare, pizza bianco with some Parma ham, champignons, artichokes and capers and Alberto’s favorite, pizza Romana with anchovies and capers.

On Saturday Alberto officially declared the BBQ season open and grilled some bratwursts, some sausage made of game and some with garlic and bluecheese with his father.

Then it was time for Vivian’s first Easter. We let her to stay up all the night so that she could hear the Great Vigil of Easter as it was broadcast from Vatican. However, Vivian didn’t care that much for the pope but was more interested in the large Easter egg we had bought for her. This time I had ensured that there were also enough Easter eggs for Alberto and myself as well – remember what happened last year!

For Easter Sunday Alberto had reserved his best: there was some lamb, turkey, salami, grilled and marinaded vegetables, mint jelly, red wine sauce… The Old Grey Bear had left for a few days for the coast to observe the birds as they were returning from the south for the summer, so we invited his missus to join our Easter dinner.

We also had time to take a walk around the neighborhood again and we discovered that the spring had settled in for good – even the first flowers were blossoming already.

Viivin kauhun hetket

Viikonloppuna päätimme lähteä katsomaan, miten pitkälle kevät on jo ehtinyt. Olimme ohimennen nähneet sitruunaperhosen ja ajattelimme, että ehkäpä muitakin keväisiä olioita olisi uskaltautunut koloistaan kevätaurinkoon. Pian tulikin selväksi, että kevät on todella jo edennyt sen verran pitkälle, ettei ainakaan jäälle ole enää menemistä.



- Onko tuokin kevään merkki? kysyin, kun osuimme Alberton kanssa suuren sahanpurukasan äärelle.
- Luulen, että sen sisällä on lunta, Alberto vastasi.
- Lunta?
- Se säilyy siellä kesän, ja sitten siitä tehdään ensilumen latu, kun tulee taas talvi.



En oikein uskonut, että lumi säilyisi lumena, vaikka sen päälle olisi kuinka kasattu sahanpurua. Kesällä on sentään lämmintä Suomessakin. Alberto näytti kuitenkin olevan varma asiastaan.

Kun olimme jo melkein kotona, osuimme vaalimainosten äärelle.
- Tämä Suomi on outo maa, sanoin.
- Kuinka niin? Alberto kysyi.
- Täällä italialaiset karhut eivät saa lainkaan äänestää.

Muutakin erikoista suomalaisissa eduskuntavaaleissa oli havaittavissa: ehdokkaina oli mm. merirosvoja ja joutsen.



Sunnuntaiaamuna Viivi koki sitten kauhun hetkiä: ovesta saapui kaksi trullia ja Viivi säikähti heitä niin, että vinkaisi kovaa ja syöksyi portaisiin piiloon.



Emme olleet Alberton kanssa muistaneet valistaa Viiviä suomalaisista palmusunnuntaiperinteistä. Pian Viivi kuitenkin hoksasi, että trullit olivat hänen ystävänsä Victoria ja Freija, ja niinpä loppu ja kaikki oli tälläkin kertaa hyvin.

P.S. Blogini syntymäpäiväarvonnan ykköspalkinnon voittaja Emmylou ei ole ilmoittautunut. Odottelen vielä tämän viikon, kuuluuko hänestä mitään. Jollei, arvon ensimmäisen palkinnon uudelleen niiden kesken, jotka ovat alun perin osallistuneet arvontaan mutteivät saaneet voittoa.

- - -

Vivian’s moment of terror

The spring has finally arrived and we decided to take a walk around the neighborhood end enjoy the weather last weekend. We went to see if the nearby lake was still covered by the ice. It was quite apparent that the ice wouldn’t hold any longer, so we had to proceed elsewhere.

On the skiing center not far away from our home we discovered something weird – a mountain made of sawdust.

- Is that a sign of the spring, too? I asked.
- Well, sort of. I think they have just stored some snow inside the dust to keep it from melting during the summer, was Alberto’s reply.
- Why on earth someone would do something like that?
- They can use it to lay down a skiing track when it gets cold enough again in the coming autumn.

I was not all that assured even if Alberto was quite sure about it.

There was also a parliament election here in Finland last weekend, so we came by some posters promoting various parties and their candidates. Unfortunately Italian bears are not allowed to vote in Finland, so we could only explore the posters. Looks like there were a few pirates and a swan as candidates this time.

On the Palm Sunday morning there were again two witches knocking at our door. As we let them in to do their Easter tricks, Vivian got scared of them and ran to the stairs for safety. It took a while before she understood that the witches were her friends Victoria and Freya. We then explained her the idea of Finnish Easter tradition of spreading happiness with slips of willow. All’s well that ends well.

Arvonta on suoritettu!

Synttäriarvonta on nyt suoritettu. Ajattelimme ensin, että Viivi voisi toimia onnettarena, mutta hän ei oikein vielä ymmärtänyt tätä kunniatehtävää ja kaatoi kaikki arvontalaput salin lattialle. Ja tietysti jostain paikalle syöksynyt Chili ehti syömään muutamia lappuja ennen kuin ehdimme hätiin, joten jouduimme aloittamaan alusta. Kaikki osallistujat saatiin tietenkin sähläyksestä huolimatta arvontaan mukaan.



Onnettarena toimi lopulta aiempien vuosien tapaan Victoria Björnhufvud. Freija oli seuraamassa tilannetta ja ottamassa oppia, jotta voi toimittaa vaativan tehtävän ensi vuonna.

Mutta sitten tärkein: voittajat! Ensimmäisen palkinnon voittaa Emmylou. Toinen palkinto menee Tiinalle, ja kolmannen palkinnon saa Ultsu. Onnea voittajille! Laittakaa minulle yhteystietonne osoitteeseen olivia.orso(miuku)yahoo.com, jotta saan toimitettua palkinnot perille.

Lopuksi kiitoksia kaikille hyvistä matkailuvinkeistä. Kotimaassakin näkyy olevan paljon sellaista, mistä en tiennytkään, kuten Porissa oleva Juseleuksen mausoleumi ja sen Gallen-Kallelan maalaukset. Alberto-parkaa voi tosin olla mahdotonta houkutella Poriin – hän nimittäin meinasi joutua siellä vaari-Orson kanssa pyörremyrskyn viemäksi viime vuonna Sonisphere-festivaaleilla. Panelia oli minulle aivan uusi tuttavuus mutta vaikuttaa kiinnostavalta paikalta. Edinburgh ja Skotlanti linnoineen houkuttelevat minua ja Albertoa kovasti. Tallinnastakin olemme puhuneet useampaan otteeseen. Ateenasta pitäisimme varmasti, sillä kreikkalainen ruoka on hyvää ja kaupungissa on varmasti paljon historiallista nähtävää. Onneksi kiinnostavat matkakohteet eivät lopu!

- - -

And the winners are…

The draw has been now carried out. We decided first that Vivian could pick up the ballots this time but unfortunately she didn’t understand what she was supposed to do and poured all notes on the floor. And to make the disaster worse, Chili managed to eat a few notes before we could do anything. However, starting again from the scratch and having our experienced lady Fortuna, Victoria Björnhufvud at hand, we managed to sort things out on our second try.

And the winners are: first prize goes to Emmylou and second prize to Tiina while Ultsu was the lucky one to score the third prize. Congratulations!

Many thankses to everyone who took the trouble to participate and throw in the recommendations for places to visit. Pori sounds indeed an interesting place to visit but unfortunately I am afraid I can’t persuade Alberto to take me there – my poor husband was nearly wiped off the Earth by a tornado in Pori last year’s Finnish chapter of Sonisphere festival. Edinburgh (and Scotland in general), Tallinn and Athens also sound nice places to visit and I wouldn’t be surprised if we would end up one or two of these places sooner than later.

Parempi myöhään: Joulukalenterivaihdon 19.-24. päivän luukut

Muistanette, että viime joulun joulukalenterivaihdon tavaroista otetut kuvat olivat mystisesti kadonneet. No, nyt kuvat ovat löytyneet ja voimme viimeinkin palata asiaan. Tein joulukalenterivaihdon sekä Sinikan että Maarun kanssa ja ehdin esitelläkin kalenteria aika pitkälle jo aiemmin. Nyt tulevat 19.-24. päivän luukut, tosin hieman pelkistetysti.

Maarun joulukalenterin paketeista löytyi vielä aivan joulun allakin kaikenlaista ihanaa. Sain ompelulaatikon täynnä kankaita ja muuta tarpeellista, paljon säilykkeitä, vadin, kahvikupit, kirjoja ja joulupakkauksia. Viivi innostui eniten vihreästä pikkukärrystä, jonka kyydissä oli Millimarin tekemä ihastuttava tipunen.



Sinikalta sain puolestaan jos jonkinlaista ihanaa keramiikkaa: lampun, vadin, kannun, herkän enkelipatsaan, tarjoiluastian, seinätaulun, pulloja… Viivi innostui säihkyvästä pallosta niin, että piakkoin meillä pidettäneen disco. Sain Sinikalta myös kelkan, jota Alberto onkin jo kelkkamäessä kokeillut sekä niin valtavan paketin erilaisia kankaita ja nauhoja, etteivät ne mahtuneet tähän kuvaan.



Itse lähettelin maailmalle mm. seimen, muumeja, muumikirjallisuutta ja joulukuusen koristeita – hieman eri juttuja Maarulle ja Sinikalle.



Joulukalenterin viimeisiin luukkuihin piilotin sitten joulupaketteja, Reutterin posliinia sekä kirjotut tyynyt ja virkatut peitot.



Suurkiitos vielä Maarulle ja Sinikalle joulukalenterivaihdoista!

Lopuksi muistutan, että blogin syntymäpäiväarvontaan ehtii vielä osallistua, jos on nopsa. Aikaa on perjantain päättymiseen saakka.

- - -

Better late: Christmas Calendar Swap – Doors 19-24

As I mentioned earlier, the photos of the last batch of the presents we got from the Christmas calendar swap had disappeared. Now we have finally found them, so here come the doors 19 to 24.

From Maaru I got a box full of fabrics and other useful things, lots of canned food, a plate, some coffee mugs, books and wrapping material for Christmas presents. Vivian got very excited about the green cart with a small yellow bird by Millimari.

From Sinikka I got all kinds of porcelain ware: a lamp, a platter, a pot, a delicate angel statue, bottles… Vivian’s favorite was the shining orb where as Alberto’s choice was the red sled. In addition to these I also got a bag full of cloths and ribbons.

My last contributions for the Christmas calendar swap were nativity scenes, Moomin dolls and books, some Christmas tree decorations, Reutter porcelain, pillows and crocheted blankets.

Many thankses to Maaru and Sinikka for the swap!

Ps. Don’t forget to participate my blog’s birthday draw – there is still time for that before midnight on Friday…