Syysmuisteloja osa 2 - katuruokaa ja taidetta

Palataanpa hieman vielä syksyn tapahtumiin, kun talvikaan ei ole kunnolla saapunut. Keskiaikaisen kulttuurin lisäksi Jyväskylässä oli syksyn aikana mahdollisuus tutustua myös nykyaikaiseen kulttuuriin - ruuan muodossa. Innostuimme Alberton kanssa oitis keskustan kävelykadulle rantautuneesta tapahtumasta, jonne oli saapunut katuruuan myyjiä ympäri Suomea.

Minä kiinnitin ensimmäiseksi huomioni Le Qulkurin kärryyn, jossa oli tarjolla maistelumenyy varsin kohtuulliseen hintaan.



Suloinen annos sisälsi alku-, pää- ja jälkiruuan.



Iloksemme kuulimme, että Le Qulkurin ruokaa saa nyt Jyväskylästä pysyvämminkin. Savelassa on tarjolla lounasta joka arkipäivä!

Alberto aloitti katuruuan maistelun puolestaan varmaakin varmemmasta valinnasta: fish and chipseistä. Fisu ja ranet -kojun annos oli todellakin sitä itseään - vain sanomalehti oli tyylitelty versio, joten ruuan sai syödä ilman painomustejäämiä.





Koska olin syönyt vain pienen maistelumenyyn, saatoin onneksi maistaa jotain toisestakin kojusta. Se oli hyvä, sillä paikalla oli myös Tuk Tuk Travellers, josta olin jo aiemmin lukenut lehdestä. Hurjan hauska tuk tuk -ajoneuvo on tuotu kaukaa Aasiasta ja siitä sai ostaa khao phad gaita ja khao phad tofua sekä myanmarilaista salaattia.



Annoksen päälle sai itse annostella lehtipersiljaa ja erilaisia tulisia kastikkeita. Paistettu riisi oli oikein herkullista, samoin salaatti, joka oli varmasti ensimmäinen myanmarilainen ruoka, jota olen koskaan maistanut!



Vatsat täynnä hyvää ruokaa tassutimme Jyväskylän taidemuseoon, jossa oli näytteillä Veikko Hirvimäen ja Françoise Jaquet’n taidetta. Museon alakerrassa olivat Jaquet'n teokset, joiden materiaalit olivat pitkälti peräisin luonnosta. Taiteilija oli käyttänyt mm. ahvenheinää kovin kekseliäästi. Siitä oli valmistunut viehättävä mekko vedenhenki Melusinelle. Itse ainakin kelpuuttaisin tämän mekon heti, jos sattuisin olemaan vedenhenki.



Pehmeä "Pesä III" oli puolestaan rakennettu jäkälästä ja kankaasta. Teos muistutti puolikasta ampiaispesää, joka kutsui lepäilemään vaaleanpunaiseen syliinsä.



Näyttelyssä oli useampi Jaquet'n pellavasta virkkaama ja väreillä koristelema installaatio. Tasapaino-teoksesta tuli minulle mieleen vedenalainen maailma meduusoineen ja muine erikoisine olioineen.



Museon keski- ja yläkerran olivat valloittaneet Veikko Hirvimäen teokset, joista suurin osa oli tehty puusta. Näyttelyn otsikko "Kohtaaminen" oli hyvin kuvaava: näyttelyvieras pääsi kohtaamaan yhden jos toisenkinlaisia hahmoja. Yllättäen monet olivat hyppäämässä päin katsojaa suoraan seinästä. Yksi näistä hahmoista oli tämä jänis.



Osa Hirvimäen eläimistä oli päässyt jo kokonaisuudessaan näyttelytilaan. Keskellä huonetta seisoi vakaana sininen hirvi!



Hieman syrjemmässä ulvoi teos nimeltä - "Ulvova".



Yksi näyttelyn vaikuttavimmista näyistä oli koko museon ylimmän kerroksen seinän peittävä useita "Laulu"- ja "Joiku"-nimisiä teoksia sisältävä kokonaisuus. Siinä olisi ollut katseltavaa jo paljon pidemmäksi ajaksi kuin yhdeksi museokäynniksi. Seinä oli täynnään erilaisia mielenkiintoisia hahmoja.



Joukosta löytyi myös sukulaisiamme, mm. tämä hieman kaukaisempaa sukua oleva jääkarhu, joka ilmeestään päätellen oli jo halukas astumaan seinältä alas. Onneksi saimme taivuteltua hänet jäämään näyttelyyn perustelemalla, että taideteos jäisi varsin vaillinaiseksi ilman häntä.