Matkaoppaan opastamana osasin tilata kahvikseni Melangen. Torttu oli melko lailla sellainen kuin arvioinkin, ei mikään maailman taivaallisin kakkunen itse asiassa – perusherkullinen kai kuitenkin.
Sen sijaan varsinainen herkutteluhetkemme Wienissä oli En-nimisessä japanilaisravintolassa Werdertorgasse 8:ssa. Söimme ulkoilmassa kuvassa olevalla terassialueella. Enpä muista ennen syöneeni sushia todella ulkona.
Alkupalaksi söin misokeiton. Oikeastaan se pitäisi kai syödä itse sushin kanssa kulhosta juoden, mutta koska minulle tuotiin lusikantapainen ja keitto tarjoiltiin samaan aikaan kuin Alberton alkuruoka, katsoin, että minun odotetaan käyvän keiton kimppuun heti. Tässä on kuva keitostani:
Yllätykseksemme saimme myös näin sievät salaattiannokset:
Sushi, pääruokamme, oli todella herkullista – aivan yhtä suussasulavaa kuin kaunista.
En-ravintolassa ei ollutkaan niin sitten mitään vikaa. Olisi mukavaa maistaa muitakin sen tarjoamia japanilaisia ruokia. Tosin tuo sushi oli sen verran maittavaa, etten ole varma, tilaanko kuitenkaan muuta, jos vielä pääsen Eniin.
P.S. Älkää kauhistuko, kerron kyllä Wienistä muutakin kuin ruokakokemuksia. Keisarillisista asunnoista ja muista sellaisista tulee asiaa piakkoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti