maanantai 31. lokakuuta 2011

Oktoberfestistä Halloweeniin

Meillä on ollut tapana aina syksyisin tähän aikaan matkustaa Italiaan haistelemaan kotomaan tuulia. Heikon taloudellisen tilanteen vuoksi jouduimme kuitenkin luopumaan matkahaaveistamme tänä vuonna. Olemme olleet tämän vuoksi kovin pahoilla mielin, varsinkin kun tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta nykyisen Italian valtion syntymästä.

Piristystä elämäämme tuli kuitenkin yllätysvieraiden muodossa Alberton serkun Roberton tupsahtaessa kylään lastensa Giulian ja Vittorion kanssa. Kuten ehkä muistatte, Roberton vaimo Giovanna pyörittää kovin suosittua pitopalvelua, ja nyt kiire oli käynyt niin kovaksi, että hän katsoi parhaaksi lähettää perheensä pariksi viikoksi evakkoon pahimman ruuhkan ajaksi.



Vieraat saapuivat sopivasti Alberton syntymäpäiväksi, mistä Alberto saikin loistavan tekosyyn järjestää myöhäisen Oktoberfestin. Tapansa mukaan Alberto suunnitteli Oktoberfest-juhlansa huolellisesti. Tarjolla oli tietenkin bratwurstia ja hapankaalia...



… sekä currywurstia.



Makkarakemujen jälkeen Roberto ehdotti Albertolle, että tämä voisi laittaa vaihteeksi jotain todella suomalaista murkinaa. Lähikauppamme oivallisesta valikoimasta löytyi tuoreita muikkuja, joita Alberto sitten paistoi vanhan hyvän ajan tapaan voissa. Kaikille maistui niin hyvin, että muikut katosivat samaa tahtia, kuin Alberto lappoi niitä pannusta pöytään:
- On kyllä todella hyvää, varsinkin näin uuniperunoiden kanssa, totesi Roberto. - Tartar-kastike ei kuitenkaan taida olla kovin suomalainen keksintö?
- Ei olekaan, myönsi Alberto. - Mutta kuten tiedät, erilaisten ruokakulttuurien yhdistely on trendikästä nykyään.



Huomasin aivan sattumalta, että Finnkinon elokuvateattereissa esitettiin viime keskiviikkona ja torstaina Phantom of the Operan 25-vuotisjuhlakonsertti. Roberto ei pahemmin oopperasta piittaa, joten hän lupautui lastenvahdiksi, jotta kaikki muut pääsisivät näkemään konsertin. Niinpä otimmekin keskiviikkona mukaan naapurit ja ystävät ja lähdimme nauttimaan tunteita pursuilevasta musikaalista.



Yllättäen esitys olikin enemmän näytelmä kuin konsertti – ylöspano oli melkein yhtä komea kuin niillä kerroilla, joilla olemme nähneet musikaalin West Endin Her Majesty's Theatressa. Kaikki olivat kovin innoissaan esityksestä – Alberto tosin harmitteli, ettei Les Miserablesin 25-vuotisjuhlakonserttia ollut järjestetty yhtä lailla näytelmälliseksi.

Lisää elämyksiä oli tarjolla jo heti seuraavana iltana, kun Hector aloitti Aikamatka-kiertueensa Jyväskylän jäähallista. Tämä tapahtuma kiinnosti myös Robertoa, ja hän pitikin kovasti kuulemastaan, vaikka ei kappaleiden sanoituksista mitään ymmärtänytkään. Jotain kritisoitavaa kuitenkin löytyi:
- Alberto, miksi ihmeessä olet hommannut meille paikat näin sivusta? Täältä ei näe kunnolla taustavideoita...
- Yritin hankkia meille paikat mahdollisimman läheltä lavaa, mutta se oli hankalaa, kun en ole aiemmin ollut täällä meidän jäähallimme katsomossa, selitti Alberto. - Onneksi videoruutu on tuossa noin lähellä, ja soundithan ovat tässä kohtaan mitä parhaimmat.
- Se pitää kyllä paikkansa, myönsi Robertokin.



Viikonloppuna vietimme sitten halloweenia. Lapset – ja lapsenmielinen Alberto – olivat pukeutuneet asianmukaisesti. Goot ja Ti olivat jälleen pukeutuneet gooteiksi. Minä olin järjestänyt paikalle pari kurpitsakoristetta.



Vain hetki myöhemmin ihmettelimme, minne lapset olivat kadonneet. Silloin ovelta kuului kumiseva kolkutus kuin kauhuelokuvassa. Uskaltauduin ovelle, ja siellä lapset olivat.
- Karkki vai kepponen? he kysyivät yhteen ääneen.



Onneksemme olimme varanneet hieman karkkeja lapsia – ja itseämmekin – varten. Niinpä emme joutuneet kepposten uhreiksi.



Juhlistimme halloweenia vielä pääkallomuotteihin leipomillani kallokarkeilla koristelluilla muffineilla. Nekin maistuivat sekä isoille että pienille yhtä hyvin.



Hauskaa halloweenia!

- - -

From Oktoberfest to Halloween

As you may know, we usually visit our home country Italy around this time of year. Unfortunately our fiscal situation made it impossible for us to go this year. It has made us very sad, especially as this year has been the 150th anniversary of the modern Italian state. However, our spirits were raised considerably by a surprise visit of Alberto's cousin Roberto and his kids. Roberto's wife, Giovanna, is running a popular catering service and she has been so busy with her business lately that she decided to send Roberto, Giulia and Vittorio away for the most hectic period.

The guests arrived just for the time for Alberto's birthday. This gave Alberto a good excuse to throw a belated Oktoberfest party with some German sausage classics like bratwurst with sauerkraut or currywurst. The feating didn't end with the sausages: on the next day Alberto fulfilled Roberto's wish for some traditional Finnish food by serving fried vendaces.

After all that eating it was high time for some culture and entertainment. The 25th anniversary concert of the ”Phantom of the Opera” musical was shown in a local cinema. Roberto doesn't care much for opera, so he voluteereed to look after the kids so that everybody else got the chance to go. To our surprise the show was a nearly complete re-enactment of the original West End production. Everybody were excited about the show, even if Alberto murmured something about how they should have adopted such a replica show for last year's 25th anniversary of Les Miserables as well...

More entertainment was available on the very next evening when a famous Finnish singer-songwriter Hector started his 45th anniversary tour from the icehall of Jyväskylä. This concert was more of Roberto's liking and he digged the show even if he didn't understand much of the lyrics.

And then it was time for some halloween creeps and fun. The kids (including Alberto) had put their masquerade costumes on and I arranged some pumpkin heads as decoration. The kids got to do their ”trick or treat” routine – as we didn't want to experience any tricks or pranks, we had reserved a good stock of sweets for bribing the little devils. I had also prepared some halloween muffins for the kids and adults to share.

Happy halloween!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuka onkaan lakanan alla :-) Terkkuja Albertolle, se on tosi söpö vampyyripuku päällä :-D
t: Saimi

Anonyymi kirjoitti...

Voi että harmitti tuo Oopperan kummtuksen meno sivu suun. Pitääpä olla jatkossa vähän tarkempi...
ips

Alberto Orso kirjoitti...

Saimi: Lakanan alla luuraa Vittorio. Victoria pukeutui tietenkin prinsessaksi, Freijalla ja Giulialla oli noitahatut ja pikku-Viivillä pikkuvelhon musta tötteröhattu. Ja enkö minä muka ole söpö ihan tavallisissakin vaatteissani?

Ips: Jos se yhtään lohduttaa niin tuo Oopperan kummituksen 25-vuotisjuhlakonsertti julkaistaan DVD:nä ainakin Englannissa jo tämän kuun 14. päivä.