Tervetuloa!

Tervetuloa Olivia Orson blogiin. Olen nuori karhurouva, joka on kotoisin Firenzestä, Italiasta. Tällä hetkellä asun Suomessa eräässä kirjahyllyssä, jossa minulle on valmistumassa talo. Roomasta kotoisin oleva mieheni Alberto asustaa keskeneräistä taloa kanssani. Tapetteja on jo laiteltu ja parketteja, samoin kuin kaakelia kylpyhuoneen lattiaan. Esittelen talomme oitis, kun se muuntautuu vielä hieman enemmän asumiskelpoiseksi.

Sekä mieheni että minä rakastamme italialaista ruokaa. Gnocchi alla sorrentina, spaghetti alle vongole ja puulämmitteisessä kiviuunissa paistuvat pizzat… Aito italialainen jäätelö…Tiramisù… Pidämme myös erittäin paljon mm. thaimaalaisesta ruuasta. Ehkä kaipaamme voimakasta tulisuutta italialaisen ruuan rinnalle.

Luemme paljon. Minä pidän kovin erityisesti fantasia- ja kauhukirjoista. Blogini nimi tulee kuitenkin eräästä suomalaisen kirjallisuuden klassikosta, Volter Kilven teoksesta Alastalon salissa. Sen kuulemani mukaan hidas kerronta vaikuttaa niin haasteelliselta, että kirja on alkanut kiehtoa minua. Kuinka joku voi kertoa tapahtumat – tai tapahtumattomuuden – niin hitaasti? No, aivan ensimmäiseksi en ilmoittaudu kirjaa lukemaan, sen verran monta teosta luettavien kirjojen jonossani on. Mutta ehkäpä myöhemmin… Ja kaipa kirjan saa lukeakin hitaasti, kun se kerran kertookin asiat niin hitaasti. Epäilen nimittäin, että sen lukeminen ei käy aivan hetkessä.

Olen yrittänyt tutustua suomalaiseen kirjallisuuteen. Yllättäen minuun on iskenyt erityisesti Kalevala, jonka tarinat ovat vaikeassa runomuodossa. Mutta tuon eepoksen ihmiskohtalot ovat niin liikuttavia, että minun temperamentillani ei voi olla huumaantumatta. Eniten olen surrut Ainon ja Kullervon kohtaloa… Suomalaiset tuntuvat olevan kovin innostuneita Väinämöisestä, mutta minusta hän on aika tylsä vanha äijä. Eikö täällä tunneta lainkaan Kalevalan kiinnostavampia osia, kun jumitutaan intoilemaan ehkä koko teoksen tylsimmästä henkilöstä?

Lopuksi kuva minusta ja miehestäni Alberto Orsosta. Alberto on hävittänyt frakkinsa jonnekin, mutta parempi onkin, ettei hän talonrakennuspuuhissa sitä käytä. Komea karhuherra hän on joka tapauksessa. Ja niin kohtelias, älykäs ja hyvä laittamaan ruokaa. Ti amo, Alberto.