Lady Gaga aloitti konserttinsa näyttävästi. Ensin pudonneen esiripun takaa paljastui linna! Sitten Lady Gaga saapui ratsastaen ratsulla, jota luulin hetken ihan oikeaksi hevoseksi. Ratsu oli kuitenkin taustatanssijoiden muodostama, mutta mitäpä tuosta. Ehkä oikeaa hevosta olisi hieman vaikeaa kuljettaa mukana kiertueella.
En ole koskaan missään nähnyt niin paljon asunvaihtoja kuin tässä konsertissa. Ja aina oli tarjolla jotain yllättävää. Lady Gaga taustalaulajineen mm. liukui aavemaisesti pitkin lavaa pitkissä valkoisissa asuissa. Tunnelma oli jopa hieman pelottava.
Sitten oli vuorossa hieman hilpeämpi puku, jota käyttäessään Lady Gaga piti ensin kasvoillaan hassua naamaria, joka muistutti jollain tapaa kissaa.
Show oli täynnä toinen toistaan näyttävämpiä tanssiesityksiä, mutta välillä Lady Gaga sentään rauhoittui koskettimien ääreen. Ne tosin eivät olleet tavalliset koskettimet vaan osa moottoripyörää. Mutta hyvin soitin soi – ilman mitään taustaääntä moottorista.
Linna aukeni ja sulkeutui, ja se valaistiin aina tarpeen vaatimalla tavalla.
Konsertin lopuksi Lady Gaga otti lavalle kaksi yleisön jäsentä. Toinen, hieman vanhempi tyttö, itki vuolaasti idolinsa vierellä. Pienempi tyttö oli luultavasti liian hämmentynyt, ettei osannut pelätäkään. Eikä mitään pelkäämistä olisi ollutkaan, sillä Lady Gagan tarkoitus oli vain panna tanssiksi faniensa kanssa.
Albertokin myönsi, että Lady Gagan konsertti oli näkemisen arvoinen. Eniten hän ihmetteli linnaa ja sitä, että pystyi vielä hämmästymään lavarakennelmista. Minua Alberton ihmettely puolestaan hieman hymyilytti.
Lady Gagan konsertti oli mahtipontinen, joten sen vastapainoksi oli hyvä kokea jotain pienimuotoisempaa. Siksipä suuntasimme Lutakkoon nähdäksemme jälleen Iiriksen, jonka esiintymiseen ja musiikkiin ihastuimme Qstockissa.
Iiris oli jälleen hyvin energinen, hauska ja sympaattinen esiintyjä. Olisimme päässeet aivan eturiviinkin mutta päätimme katsastaa konsertin hieman kauempaa, koska tunnetusti äänenlaatu ei ole paras mahdollinen aivan lavan edessä.
Iiris lauloi jälleen myös rauhallisempia kappaleita säestäen itseään pianolla. Nyt yleisökin jaksoi kuunnella rauhallisemmin kuin Oulussa.
Loppuaan kohti keikka kiihtyi vauhdiltaan niin kovaksi, että Alberton oli vaikea saada Iiriksestä enää teräviä valokuvia. Onneksi kamera pysyi kuitenkin hetkittäin vauhdissa mukana.
Keikan jälkeen Iiris tuli taustalaulajansa kanssa myymään levyjä ja muita tuotteita. Minun oli pakko mennä kertomaan, että olimme Alberton kanssa nähneet hänet jo Oulussa ja koska pidimme keikasta niin paljon, meidän oli pakko tulla Lutakkoonkin. Ostin levyn, ja Iiris kirjoitti siihen nimikirjoituksensa. Lopuksi sain artistilta vielä halauksenkin!
Lady Gaga ja Iiris todistavat, että sekä mahtipontinen että pienimuotoinen konsertti voi olla suuri elämys. Aika paljon on kiinni vain esiintymistaidosta ja sympatiasta.
- - -
Leading ladies
Despite Alberto's recent enthusiasm about quite male-oriented punk music, we haven't been overlooking female artists either. When Lady Gaga was visiting Finland last month, I was among the first ones to procure tickets. Alberto was equally keen to see her show, too, even if he doesn't care so much about pop music.
The show started dashingly when the curtain dropped and revealed a complete fairytale castle that was built on the stage. Lady Gaga made her grand entrée by riding a horse - I first thought it was a real horse before I realized that it was just a theatrical gimmick created by the show dancers.
I have been to a few similar shows by Madonna and Kylie Minoque but I have never seen so many costume changes during the show before. There were lots of highly visual dance performances but fortunately the tempo was slowed down just in time for a more intimate solo spot for Lady Gaga and her piano which was assembled on her motor bike this time.
At the end of the concert the vibes got quite wild again and two lucky young girls got invited to join Lady Gaga on stage. The end of the show was a blast and even Alberto had to admit that he was impressed with what he saw. Especially he was excited about the magnificent castle stage setup, agreeing that he had not seen anything like it in a concert before.
The concert had been quite a gigantic experience for both of us so we thought that something more intimate was needed to balance things up again. Therefore we were happy to go to see the young Estonian pop talent Iiris when she was playing at Lutakko a few weeks later. You may remember her from the Qstock festival we attended earlier this summer.
Iiris didn't let us down this time either. She was energetic, fun and likeable. After the initial string of more lively numbers she, too, settled down and performed some more peaceful and quiet songs with her piano. They went down very well with the respectful audience. After the tranquil interlude it was time to rock harder again and the show got so carried away that Alberto was having difficult times to get sharp and focused photos anymore.
After the show Iiris and her background singer came down the stage to meet people and sell some merchandise. I had to go there and tell her that we had seen her in Qstock and had liked her so much that we had to come to see her again. I also bought her album and got her autograph. After that she gave me a big hug!!
Both of these shows proved again the old wisdom that both large scale and more intimate shows can be equally memorable experiences - thanks to the charismatic and symphatetic leading ladies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti