Katuva pikkupoika ja valtava lahjapaketti

Roberto, Vittorio, Giulia, Sergio ja Maria saapuivat meille jouluksi. Olin hieman epäileväinen Vittorion suhteen, mutta hän oli saanut housut ja tuli pyytämään anteeksi sitä, että oli avannut joulukalenterimme kaikki luukut. Roberto oli uhannut, että ellei Vittorio pyydä anteeksi, hän saa loppiaisena pelkkiä hiiliä. Niinpä Vittorio antoi minulle ihanan ruusun ja lupasi, ettei tee jouluna yhtään omituista temppua. Minun oli pakko heltyä – ei Vittoriota voisikaan jättää ilman lahjaa.



Ennen aattoiltaa ehdimme käydä vieraidemme kanssa kaupungilla. Lapsille oli tietenkin esiteltävä Sokoksen jouluikkuna, koska tänä vuonna se oli kaikkine metsäneläimineen oikein talvinen ja suloinen (vaikkei karhuja ollutkaan kelpuutettu mukaan – luulevat varmaan, että me kaikki tosissamme nukumme talvisin).



Palattuamme kotiin ihastelimme Marian kanssa joulukukkiani. Olin hankkinut hyasintteja ja istuttanut valkean joulutähden Wooperilta ostamaani ruukkuun. Maria ihasteli myös kynttilänjalkaa, jonka olin tehnyt Eija Sirjosen uuden kirjan ohjeen mukaan. Mikäli joulutähti viehättää teitäkin, käväiskääpä siskoni kaiman sivuilla katsomassa, miten sellaista kasvatetaan.



Vittoriosta ja Giuliasta jouluseimemme oli hauskempi kuin kukat. Joulumme on ollut aika suomalaisen oloinen, mutta sen verran italialaisia perinteitä piti ottaa mukaan, että hankimme seimen.



Kuusessamme oli myös hieman italialaista vivahdetta: lippunauhassa oli ainoastaan Italian lippuja. Kuusi on oman metsän tuotantoa, mutta kasvatusohjeet ovat Carita Oksalta. Kuusesta tuli mielestäni oikein kaunis. Alberto valitsi tähden ja yhdessä katsoimme, millaiset pallot sopisivat kuuseemme.



Joulupukin saapumisaika alkoi lähestyä uhkaavasti. Lapset muuttuivat levottomammiksi. Silloin Alberto päätti lähteä katsomaan, missä joulupukki viipyi.



Hetken kuluttua joulupukki ilmestyi ovesta. Hänellä oli iso säkki lahjoja! Vittorio ja Giulia olivat innoissaan.



Kun lahjat oli jaettu, lapset ryntäsivät salista yläkertaan leikkimään ja Roberto, Sergio ja Mariakin menivät jonnekin. Minä jäin kahden joulupukin kanssa. Kiskaisin häntä hieman parrasta ja annoin hänelle kiitospusun, sillä hänen takkinsa alta pilkotti varsin tuttujen housujen lahje. Ennen lähtöään joulupukki vielä huomautti, että minulle on lahja kuistilla.



Menin kuistille. Sinne oli ilmestynyt valtava paketti!



Albertokin ilmestyi paikalle. Avasin paketin hämmästyneenä ja sieltä paljastui oikea Vespa!



Oi voi, mitäs tulin sanoneeksi, että uskaltaisin ehkä ajella sellaisella. Mutta on tuo Vespa ihana!

Vespa-paketin avaamisen jälkeen kokoonnuimme kaikki saliin. Maria, Vittorio ja Giulia lauloivat italialaisia joululauluja Alberton säestäessä kitaralla. Alberto ei itse pitänyt soittoaan kovin häävinä, mutta minusta hän onnistui mainiosti.



Leppoisaa loppujoulua kaikille blogini lukijoille!