Huolimatta nukkumisvaikeuksistaan Alberto kiersi urhoollisesti seuranani kaupungilla. Suuntasimme Westminster Abbey -katedraaliin. Sisään ei mentykään niiden komeiden tornien alta vaan tällaisesta ovesta – aika hieno tämäkin sivusta.
Kirkko oli hyvin sokkeloinen, ja paljon nähtävää riitti. Kirkossa sisällä ei olisi oikeastaan saanut kuvata, mutta Alberto väitti, ettei kielto koske karhuja. Niinpä hän ikuisti mm. tämän kappelin:
Kirkossa sisällä näimme myös kruunajaistuolin, jolla mm. kuningatar Elisabeth II (ja taisi olla niin, että myös Elisabeth I ja aika moni jopa ennen häntä) istui kruunajaispäivänään. Puinen tuoli oli sellaisessa kunnossa, että Alberto ehdotti sen maalaamista ennen seuraavia kruunajaisia. Hmm, mitähän tuohonkin pitäisi sanoa…
Westminster Abbeyn sisäpihalla oli myös kaunista.
Ehkä tärkein löytömme kirkossa oli kuitenkin tämä, Britain’s oldest door:
En kyllä oikein tiedä, pitäisikö uskoa, että voidaan tietää varmasti, että tuo ovi on koko Britannian vanhin. Ajatelkaa nyt: Ensin oli siis Britannia, jossa oli vain yksi ovi… Sitten tulivat muut ovet, mutta tuo yksi oli niiden kaikkien edelläkävijä.
Iso Benkään ei ollut kadonnut minnekään.
Myöhemmin päivällä suuntasimme akvaarioon. Oli siinä taas aihetta päivittelyyn, kun nämä kaverit uiskentelivat vastaan.
Onneksi paikalla oli myös pienempiä ja sievempiä merenasukkeja. Merihevoset ovat aina mukavia!
Alberton suosikki oli puolestaan kilpikonna.
Ja seuraavaksi virallinen tiedotus: Nemoa ei tarvitse enää etsiä. Hän löytyi Lontoosta ja näytti voivan aivan hyvin.
Alberto on ajankäytön jättiläinen – hänen mielestään ehdimme vielä Pollock´s Toy Museumiin ennen kuin Cambridgen juna lähtisi. Museo oli varsin viehättävä jo ulkoapäin.
Mm. nämä hassut asukkaat asuivat tuolla Pollockin museossa.
Muutoinkin museossa oli paljon monenlaisia leluja, ja seikkailu pienissä huoneissa ja kapeissa portaissa oli elämys sinänsä.
Pollockin jälkeen istahdimme junaan. Seuraava postaus käsitteleekin sitten Cambridgeä, tuota sivistyksen kaupunkia.
- - -
Alberto had some problems sleeping in London because of the pigeons making noise just outside of our window. This didn’t prevent him from visiting the mighty Westminster Abbey, though. There was a strict “no photo” policy in the abbey but Alberto claimed that it didn’t apply to the bears. Therefore we can now provide the photographic evidence of one of the chapels, the inner yard and Britain’s oldest door (is this really genuine???). From the abbey we continued to the London Aquarium, passing the famous Big Ben along the way. We also had time to visit the Pollock’s Toy Museum before boarding the train to Cambridge.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti