Saavuttuamme Roomaan kiikutimme matkatavaramme pikaisesti majapaikkaamme, jonka jälkeen jalkauduimme Alberton entisille kotikulmille Santa Maria Maggioren kirkon nurkille.
Pakollisten poseerausten jälkeen päätimme ottaa perusasiat haltuun – Roomassa tämä tarkoittaa kirkkoja ja ruokaa. Ensimmäisenä oli Santa Maria Maggioren lähellä Via Carlo Albertolla sijaitseva suosikkipaikkamme, jäätelöbaari L'Orso Bianco. Eikun valikoimaa tarkistamaan siis!
Alberto onnistuu aina valitsemaan jäätelönsä alta aikayksikön. Jos tarjolla on kunnon suklaajäätelöä sekä stracciatellaa, hän ottaa niitä. Tällä kertaa Alberto otti lisäksi kolmannen maun: jäätelöbaarin nimikkojäätelön Orso Biancon. Minäkään en voinut vastustaa kiusausta maistaa, miltä tuo jäätelö maistui. Lisäksi otin pistaasijäätelöä – mikä ei yllättänyt Albertoa – ja pähkinäjäätelöä.
Jäätelön jälkeen mieli alkoi tehdä jotain suolaisempaa purtavaa ja siksipä suuntasimmekin kaupungin parhaaseen pizza a taglio -paikkaan Pizzariumiin, joka sijaitsee lähempänä kuin kivenheiton päässä Cipron metroasemalta. Paikka ei ulkoapäin katsottuna herättänyt kummemmin huomiota...
… mutta sisällä tiskin äärellä tilanne oli aivan toinen. Pizzariumin omistaja, Gabriele Bonci, on sukupolvensa ehkä merkittävin roomalainen pizzaiolo, jonka luomukset lähentelevät taidetta. Luvassa oli siis herkullisia hetkiä, kunhan vain saisimme päätettyä, mitä pizzoja maistaisimme.
Valitsimme kahta pizzaa: kinkku-sienitäytteistä ja jollain tunnistamattomalla mutta herkullisella kasviksella päällystettyä. Maku oli taivaallinen!
Emme voineet vastustaa vielä parin muun maun maistamista. Niinpä otimme ricottapizzaa sekä perunapizzaa, joka on maestro Boncin ja Pizzariumin erikoisuus. Ja kyllä vain pizzasta saa herkullisen perunatäytteelläkin!
Koska Pizzarium sijaitsi aivan Vatikaanin takana, päätimme oikaista Pietarinkirkon aukion poikki, sillä siitä kulki sopiva reitti Trastevereen, jonne olimme matkalla. Olimme kuitenkin sen verran kiireisiä, ettemme tällä kertaa ehtineet jäädä ihailemaan Pietarinkirkkoa – vaikka näin pikku vilkaisun perusteella voikin sanoa, että komeahan se edelleen oli.
Suuntasimme siis kohti Trastevereä, mutta kuinkas ollakaan, matkalla näimme kirkon, jonka portaat oli hienosti koristeltu.
- Tuolla on varmaan häät, minä sanoin. - Mennään katsomaan!
Alberton ei auttanut muu kuin taipua romantiikankaipuuseeni. Ja todellakin! Kun kurkistimme kirkkoon sisälle, näimme hääparin alttarille polvistuneena.
Kuuntelimme hetken aikaa hääparin läheisten puheita. Osa puhujista oli kovin liikuttuneita, mitä en ihmetellyt yhtään. Sitten meidän oli kuitenkin jatkettava matkaa.
Oli lauantai-ilta, joten oli odotettavissa, että Trasteveressä olisi runsaasti ihmisiä, mutta kyllä pari karhua aina sekaan mahtuisi. Pian saavuimme viehättäville pikkukaduille.
Vierailimme tietenkin Santa Maria in Trastevere -kirkossa, joka oli jo ulkoapäin todella kaunis, sillä sen julkisivussa oli viehättäviä mosaiikkeja.
Sisällä kirkossa saimme nähdä vielä lisää ihastuttavia mosaiikkeja, jotka olivat nekin tosin kovin korkealla.
Kirkon ja illallisen jälkeen kävimme vielä lähellä sijaisevassa elokuvakirjakaupassa, josta Alberto tietenkin piti kovin. Hän löysikin sieltä kummallisia westernejä käsittelevän julkaisun.
Ilta oli jo hämärtynyt, joten suuntasimme hotellille. Matkalla sinne Alberto kuvasi Vittorio Emanuele II:n muistomerkin. Naureskelimme jälleen, kuinka jokin niin valtava pönötys voi olla muistomerkki. Palatsiltahan tuo enemmän näyttää.
Seuraavana päivänä vierailimme mm. katakombissa, mutta siitä kerron lisää seuraavassa postauksessa.
- - -
Once upon again in Rome
Once the dust had settled after Alberto's party, we headed for a well-deserved holiday in Italy. Two years had already passed since our last visit to our home country, so it was a high time for such a trip.
After arriving Rome we hurried the luggage to our lodging and then hit the streets of Alberto's childhood neighborhood around the church of Santa Maria Maggiore. After posing for a few photos, we decided to put first things first - in Rome this means churches and good food. We started with the latter by visiting our favorite ice cream bar L'Orso Bianco on Via Carlo Alberto. Alberto had his usual favorites dark chocolate and stracciatella but augmented them with L'Orso Bianco's own special ice cream this time. I had the specialty also to go with my favorites, pistachio and nut ice cream.
After the delicious ice cream we found ourselves wanting something warmer and saline. Therefore we headed for Pizzarium, the best pizza a taglio restaurant in Rome. This tiny restaurant probably doesn't look all that fancy from outside, but oh boy, do they serve some marvelous pizza! The owner of Pizzarium, Gabriele Bonci, is probably the most renowned Roman pizzaiolo of his generation. Needless to say, we were in for some mouth watering moments - especially with maestro Bonci's
bravura, pizza with potatoes.
After this short pizza interlude we continued our journey through the city towards Trastevere. The shortest path there took us through the piazza of the Cathedral of St. Peter but we were too hurried to stop there to enjoy the sights. However, just around the corner we found another church that raised my interest. There was apparently a wedding ceremony going in there, so I persuaded Alberto to peek inside with me. My instinct for romantic moments didn't fail me this time either and so we managed to "gate-crash" a real Italian wedding, not all that much different from our own all those years ago.
It was a Saturday evening, so it was no wonder that there were lots of people hanging around in the bars of Trastevere. Our first stop there was Santa Maria in Trastevere, a church famous of its mosaic decorations. After the visit to church and a relaxed dinner, we started to make our way back to the hotel. As we were passing through the streets of Trastevere towards the river, we had to visit one of Alberto's favorites, Libreria del Cinema, the Cinema Bookshop. Alberto explored their book and DVD collections carefully and ended up purchasing a weird publication about non-conventional Western movies.
On our way back we also passed by the monument of Vittorio Emanuele II. Alberto took a photo and we made some jokes about how the monument looks ridiculously stolid for a memorial and how it would probably make a better stand as a facade for a palace.
In the next episodes of our Italian adventures I will tell you more about catacombs, The Coliseum and gladiators - so stay tuned!
2 kommenttia:
Kuulostaa hienolta :-) Odotan innolla kuulevani lisää t.nimim. Keväällä Roomaan
Hyvä nimimerkki Keväällä Roomaan!
Lisää hyviä vinkkejä Rooman-matkaajalle on vielä tulossa. Ja vuoden 2010 syksypostauksistakin löytyy kaikenlaista. :) Tietoa jakaa myös allekirjoittanut suoraan, sillä hänellä on hassu mielihalu höpötellä matkoistaan.
Lähetä kommentti