torstai 1. tammikuuta 2009

Uusi vuosi ja uudet naapurit

Jouluherkkuja oli hankittava paljon, sillä vieraitakin oli paljon (tai jos ei niin paljon, niin ainakin Sergio ja varsinkin Roberto ovat kovia syömään). Hah, herkkujapa riittikin sitten myös välipäiviksi. Tällaista meillä oli tarjolla:



Kattaus oli hieman antipastopainotteinen. Paitsi että meillä oli kinkkua, silliä ja sienisalaattia, tarjoilimme myös marinoituja artisokkia, chiliöljyisiä valkosipulinkynsiä, oliiveja, italialaisia leikkeleitä modenalaiseen tapaan, viininlehtikääryleitä, röstiperunoita, juustoa ja kaikenlaista muuta.

Vieraat ovat nukkuneet siskonpedissä ullakolla. Sergio on kunnostautunut lukemalla joka ilta lapsille iltasadun. Tällä kertaa vuorossa on Prinsessa Ruusunen.



On mukavaa, että talo on täynnä vieraita, mutta joitain ongelmiakin se aiheuttaa. Eräänä iltana Maria oli varannut vessan ja kylpyhuoneen ovelle alkoi kertyä jonoa.



Kun saavuin paikalle, Alberto oli juuri majoittunut jonon hännille pyyhe lanteillaan ja kylpyankka tassussaan. No, onneksi hän ei ollut jonossa ensimmäisenä – eikä minulla ollut vessahätää, joten en pidentänyt jonoa entisestään.

Uudenvuodenaattona Vittorio ja Giulia alkoivat hieman kyllästyä. Onneksi muistin silloin, että naapuriimme oli äskettäin muuttanut suomenruotsalainen Björnhufvudien perhe. Kävin kutsumassa heidät kylään. Ingrid Björnhufvud saapui tyttärensä Victorian kanssa tuota pikaa.



Lapset alkoivat heti leikkiä innoissaan. Vittorio onnistui tosin pelottamaan Victoriaa pukeutumalla Alberton viittaan.



Kun Vittorio ja Giulia olivat jo menneet nukkumaan, Ingridin puoliso Magnus Björnhufvudkin saapui. Kohotimme maljan uudelle vuodelle 2009. Victoria himoitsi salin pöydällä olleita Brunbergin suukkoja, kun aikuiset joivat viinimaljansa.



Ilotulitus jatkui pitkälle yöhön.



Kun Björnhufvudien perhe oli lähtenyt kotiin ja me kaikki muutkin nukuimme, Alberto hiipi keittiöön syömään vielä hieman makkaraa ja juomaan glögiä uudesta mukistaan.



Ehkä hän pelkäsi, ettei saa muutamaan päivään makkaraa. Se nähdään pian. Kun Roberto lapsineen sekä Maria ja Sergio palaavat huomenna perjantaina Italiaan, me suuntaamme Alberton kanssa Riikaan.

Hyvää uutta vuotta 2009 kaikille!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heipä hei Olivia!

Pahoitteluni, sillä vasta nyt huomasin blogiini joulukuun alussa jättämäsi kommentin!

Kyselit, kuinka olin kasvattanut kliiviaani niitä keltaisia heteitä kukkien sisälle. Se sujui varsin kätevästi, sillä levitin ensin sormiini vähän tavallista askarteluliimaa, vetäisin keltaisen ompelulangan sormistani läpi jolloin siitä tuli kuivuessaan jäykkää, ja sitten vain leikkasin langasta lyhyitä pätkiä, joiden toisen pään kastoin keltaiseen maaliin ja toisen pään liimaan ja tökkäsin sitten kukan keskelle. :) Terälehtiin sudin keltaista pikkuisella maalipensselillä ja keskellä olevan paksumpi keltainen on se rautalangan pää. Toivottavasti ymmärsit. :)

Olivia Orso kirjoitti...

Hei Aino!

Kiitokset kliiviankasvatusohjeista! Jospa minäkin uskallaudun nyt sellaista kukkaa kasvattamaan. ;)