Lumentulo on saanut meidät myös lumitöiden pariin. Minä lakaisin lunta kuistilta, ja Alberto päätti kiinnittää viikko sitten Helsingistä ostamani kranssin talomme ulko-oveen.
Ostin kranssin Susannalta Nukke- ja nallemarkkinoilla. Minun piti tietenkin mennä sinne, sillä… niin… koska olen itsekin nalle. Löysin markkinoilta kaikenlaista muutakin mukavaa, josta saatte kuulla myöhemmin lisää.
Kun olimme saaneet kuistin kuntoon, Alberto kiipesi yläkertaan hakemaan kaapista joulukalenteria, jonka hän oli ostanut jo kauan sitten odottamaan joulukuuta. Mutta kun hän löysi kalenterin, hän kauhistui.
Alberto kiikutti kalenterin alakertaan. Silloin minä melkein kirkaisin. Kaikki joulukalenterimme luukut oli jo avattu!
Olimme hetken täysin ymmällämme. Sitten keksin.
- Sen on täytynyt olla Vittorio, sanoin.
- Niin, Alberto säesti. - Hän on varmasti löytänyt kalenterin jo elokuussa ja avannut silloin jokaikisen luukun!
- Uskomatonta! minä totesin. - Mutta nyt hän jää takuulla ilman lahjoja.
- Kerta kaikkiaan, Alberto vahvisti.
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti